Lihasi ja maailman
Itseäsi estellä,
Kadotukseen vietellä!
Aika tääll' on lyhyinen.
Sitä seuraa ijäinen
Joko ilo enkelein
Taikka parku perkelein.
Vapisten ja pelvolla
Valvo armon aikana, (Fil. 2: 12)
Ollaksesi oksana
Jesuksessa tuoreena! (Joh. 15: 6)
Niin sä vältät helvetin,
Pääset taivaan salihin.
Suokoon tämän Jumala
Armostansa suuresta!
Ijäisesti sitte me
Häntä siitä kiitämme,
Tahdomme myös palvella
Enkelitten seurassa.
49.
Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Sodassa olen ollut, (Joh. 7: 1)
Terveenä sieltä tullut.
Sain kyllä monta nuolta
Rintaani, mut ei huolta, (Es. 6: 12, 16. 2 Tim. 2: 3)
Kun Jesukselta haavat
Voidetta hyvää saavat.
Hän on niin hyvä, jotta
Parantaa palkinnotta. (Matt. 11: 28. Jes. 55: 1)
Hän avun antaa mulle;
Mä sanon: "Kiitos sulle!"
En kyllin kiittää suulla
Hänt' osaa muiden kuulla.
Riemuinen mull' on rinta;
Minust' on kallis hinta:
Mun Jesus osti verin,
Min ristin alta perin;
Tuo ei vain tyhjä juttu,
Vaan kaikill' aivan tuttu.
Jumalall' olen rakas, (Joh. 3: 16)
Sen Jesus täysin takas.
Ja rikas olen aivan,
Kun itse Herra taivaan
Perinnön rinnallansa
Suo valtakunnassansa. (Room. 8: 17)
50.
Elämänkertani.
Minä olen kaikki vahingoksi
lukenut ja ne raiskana pidän,
että minä Kristuksen voittaisin.
Koska loppui kirkkovuos,
Olin aivan synnin suoss'.
Synnin tietty seuraus
Kuolo on ja kirous. (Room. 6: 23. 5 Moos. 27: 26. 1 Moos. 3: 19)
Pahoin pelkäsin mä niin,
Joutunenko helvettiin.
Jesus syntyi jouluna;
Siitä sain mä toivoa.
Kristus oli kuvattu,
Lunastajaks luvattu.
Enkel' lausui taivaasta:
"Rauha olkoon mailmassa!" (Luukk. 2: 14)
Vasta vuonna uutena
Aukas suuni Jumala
Laulamahan kiitosta
Uudest' armoliitosta,
Minkä maailmaan Hän toi,
Mullekin siis osan soi,
Kun Hän sallei vuotavan
Ensimmäisen pisaran
Pyhää vertään, ostaakseen (Luukk. 2: 21)
Mua sillä itselleen,
Pelastaakseen sieluain,
Puhdistaakseen ruumistain.
Järjen pitkäperjantai
Minussa myös alkuns sai,
Kidutti mun sieluain,
Miten mailma Jesustain,
Sanoi: "Jesus kuoli pois;
Ken nyt sua auttaa vois?"
Näin se myös mun peljätti:
"Suuret on sun syntisi;
Sinua ei valita,
Sull' ei suoda armoa".
Kysyin: "Mistä avun saa?"
Vaan ei ollut auttajaa.
Järki petti minua
Kauan niinkuin kiusaaja,
Tahtonut ei armoa
Omistaa vain armosta.
Pelastusta huusin, vaan
Vastaust' en saanutkaan.
Järki tahtoi täyttämään
Työt ja niitä näyttämään.
Rukoilin: "Ah, Jumala,
Mulle anna armoa!"
Uskon voima oli pois;
"Mistä sen saada vois?"
Sanottiin: "Sen Kristus suo;"
Golgataan käy ristin luo,
Ano lailla ryövärin:
"Herra, muista muakin,
Koska tulet voimahas
Taivaan-valtakuntahas!" (Luukk. 23: 42)
Silloin vasta huomasin,
Mitä tässä tarvitsin,
Rukoilin kuin ryöväri.
Jumala sen havaitsi,
Tuli kohta auttamaan
Avarasta armostaan.
Kristus huusi kuollessaan, (Luukk. 23: 46)
Hätäännyin myös huutamaan.
Järjen päivä pimeni;
Uskon aurink' yleni;
Toivon täysikuulla -- oi! --
Pääsijäinen riemun toi.
Hauta -- kas! -- nyt aukeni
-- Pyhä halu virkosi --;
Usko, Henki sanomaan
Kiiltävissä vaatteissaan
Riensivät; mä pelkäsin,
Vallan maahan katselin.
Uskonut en uskovan'
Sanantuojaa taivahan,
Hiivin hautaan katsomaan
-- Sanaa Herran tutkimaan --,
Ja kun siellä katselin,
Jo mä silloin itkinkin.
Jesus seisoi takanain,
Kysyi minun itkuain.
Sanoin: "Oi, en auttajaa,
Jesustani, nähdä saa!"
Silmän' oli soennut,
Häntä en mä tuntenut.
Lauseista Hän Raamatun
Näytti autetuks jo mun,
Näytti omat haavatkin.
Tuosta Hänet tunsinkin.
Muillekin vein sanomaa:
"Kaikki Hältä avun saa".
Maailma tuon huomaitsi,
Hulluksi mun tuomitsi,
Kuka lukemisesta,
Kuka muusta puuhasta,
Teeskelystä myös, ja niin
Hautaa mulle kaivettiin.
Niin soi Herra heluntain.
Pyhän Hengen silloin sain...
Jumalan näin Jumalaksi,
Tulin muista kamalaksi.
Silloin saapui kreikkalaiset,
Itseänsä kehuvaiset.
Arapialaisten suku
Saapui, yllä oma puku;
Sepä kerskui uskostansa,
Oli rikas tullessansa.
Tulivat myös kreettalaiset,
Varsin valehtelevaiset.
Maailma -- Mesopotamia --,
Synnin sumusta niin samia,
Luuli minun lankeevaiseks,
Viinast' aivan humalaiseks. -- (Ap. Tek. 2 luku)
Mik' on Hengen vaikutusta,
Mailmasta se hullutusta.
Vaan kun tuli kolminaisuus,
Muut kaikk' oli katoovaisuus;
Huusin kolminkertaisesti,
Vaikka kuinka mailma esti:
"Jumalan kolm'yhteisen
Kiitos olkoon ijäinen!"
51.
Älä niitä ensinkään pelkää,
joita sinun kärsimän pitää.
Hengelliset matkaajat!
Tyytyväiset, iloisat
Olkaa kuormaa kantaissanne,
Taivaan tietä kulkeissanne!
Jesus itse johdattaa,
Verellänsä vahvistaa.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat. (Matt. 6: 19, 20)
Usein täytyy kulkea
Kavalainkin joukossa,
Jotka syvyytehen syytää,
Multaan maahan kaataa pyytää,
Julki hyviks näyttävät,
Salaa päälle täyttävät.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sun päälles tulevat
Oudot, tuntemattomat,
Niinkuin villieläväistä
Sua häätäen, niin näistä
Huuda Herraa auttamaan,
Luota, turvaa Jumalaan!
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sua valheen verkkoihin
Kovin kiedottaisihin
Omassakin kotonasi,
Kärsi tuota puolestasi:
Saatana ei saavuta,
Vaikk' on hällä apua.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sun köyhyys käsittää,
Nälkä tahtoo näännyttää,
Eikä auttajata sulla
Ole eikä tahdo tulla,
Turvaa silloin Jumalaan,
Kaikkein apuun, auttajaan!
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sun Latsaruksena
Täytyy maata vuoteessa,
Tyydy aina teihin taivaan!
Älä suutu, väsy vaivaan!
Kyllä murheen sumusää
Pian poistuu, selviää.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Sieluas jos ahdistaa,
Mieltäs soimaa, rasittaa,
Jotta täytyy tuskitella,
Sydämessäs valitella,
Muista, että saatana
Ampuu tulinuolia!
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sua parvi pahoja
Soimaa, sortaa aiheetta,
Älä sentään huoli heistä,
Ota vaari Herran teistä!
Liiaksi se arkailee,
Joka koiraa karkailee.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Kaikk' on paljon kärsineet,
Jotk' on taivast' etsineet.
Jos et sinä kärsi näitä,
Et saa viettää taivaan häitä.
Murheest' iloon saavutaan,
Häpeästä kunniaan.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Ristin tie on talvitie,
Joka suoraa päätä vie
Halki soiden, poikki jäiden
-- Kautta kiusausten näiden --
Jos sull' outo tie on tää,
Niin on huono matkas pää.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Vaan jos hyvin päättyypi
Maailmasta matkasi,
Otetaan sua riemuin aivan
Vastaan satamassa taivaan,
Kussa saat sä todistaa:
"Tääll' ei tarvis valittaa!"
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Siellä ilo, autuus on
Täydellinen, loputon.
Rientäkäämme! -- muutoin jäämme;
Sinne, sinne pyrkikäämme
Siihen iloon asumaan,
Joka taivaass' annetaan!
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
52.
Ei rakkaus koskaan väsy.
Armon lapset ahdistetut,
Jesuksehen istutetut,
Teill' on tieto tunnossanne,
Ett' on Jesus joukossanne,
Maailmasta luopuneet,
Jesuksehen juurtuneet.
Jesus antaa taivaan mannaa;
Huutakaatte Hosiannaa!
Iloitkaatte, riemuitkaatte,
Kiitos Hälle veisatkaatte,
Joka teitä virvoittaa,
Synnin siteet kirvoittaa!
Auttamaan Hän tuli tänne,
Näki teidät veressänne
Puolikuolleena tiellä,
Sitoi haavanne, vei vielä
Majahan ja isännän
Hoitoon antoi hyvähän. (Luukk. 10: 30-35)
Hän ne sanoo isänniksi,
Käskee toisten korjaajiksi,
Joille Hän suo valistuksen
Ynnä Hengen todistuksen.
Kaksi penninkiä nuo
Monelle Hän vielä suo.
Kärsiä Hän käskee vielä
Ajan, jonka Hän on tiellä;
Palatessaan lupaa maksaa,
Käyttää aina armotaksaa. --
Rakkaudesta toisia
Hoitaissa ei suututa.
53,
Minä annan lahjaksi.
(Sävel: Jesus kunnian kruunun kantaa).
Kerjäläiset hengelliset,
Toisianne rohkaiskaa,
Kerjäämähän ruvetkaa
Isannältä Jesukselta!
Hän vain yksin lahjoittaa,
Muilta emme mitään saa.
Kerjäläiset katuvaiset,
Puhdistusta pyytäkää
Ynnä uutta elämää
Jesukselta suloiselta!
Hän teit' yksin uudistaa,
Verellänsä puhdistaa.
Kerjäläiset itkeväiset,
Virvoitusta sielulle
Pyytäkää ja mielelle
Jesukselta armiaalta,
Joka teissä Hengellään
Muuttaa mielen tykkänään!
Kerjäläiset murheelliset,
Joit' ei suinkaan huvita
Tavaroineen maailma,
Jesukselta Antajalta
Uutta maata anokaa! (Ilm. K. 21: 1)
Häneltä sen myöskin saa.
Kerjäläiset viheliäiset,
Synnin tuntoon vajonneet,
Toivosta jo luopuneet,
Jesustanne Auttajaanne
Pyytäkäätte hätähän!
Ensin auttaa teitä Hän.
Kerjäläiset kaikellaiset,
Jotka kulkee kerjuulla,
Pyytäin armost' armoa
Jesukselta laupeaalta,
Häntä ylistelköötkin
Sydämellään, suullaankin!
54.
Me olemme Jumalan perilliset ja
Kristuksen kanssaperilliset.
Auta, Jesus, uskomahan,
Kulkemahan
Sitä tietä tasaista,
Jota itsekin maan päällä
Kuljit täällä:
Rakastamaan opeta
-- Niinkuin tulee -- lähimmäistä,
Muista näistä
Enimmän vain Sinua!
Auta, Jesus, kärsimähän,
Tyytymätön
Sinun tahtoos ainiaan;
Toivossa suo risti kantaa,
Itsen' antaa
Sinun haltuus kokonaan;
Apu ollos ilossani,
Murheessani,
Neuvo armoos luottamaan!
Auta, Jesus, itsellesi
Omaksesi
Veres kautta minua!
Mua valittujes kanssa
Kokonansa
Maailmasta erota!
Vahvista mun voimiani,
Uskoani
Läpi mailman kulkeissa!
Auta, Jesus, lähteissäni,
Päästessäni
Maailmasta pahasta;
Suo mun tulla osalliseks,
Perilliseks
Kanssas itse taivaassa:
Ijäti saan Sua kiittää
Sitten siitä
Armostasi suuresta.
55.
Ruumiini ja sieluni
iloitsee elävässä Jumalassa.
Herra tässä paikassa
Onpi totisesti. (1 Moos. 28: 16)
Mikä meitä Herrassa
Iloitsemast' esti,
Vaikka hulluiks herjataan
Kaikki katuvaiset,
Viisaiks julistetaan vaan
Pahat paatuvaiset!
Ruumis, sielu iloitsee
Lunastuksestansa, (Ps. 84: 3)
Ansiosta kiittelee
Yksin Jesustansa;
Puolestamme vaivoissa
Hän ol' ijäisissä,
Päästi pahan pauloista,
Itse helvetistä. (Kol. 2: 15)
Vaikka loppu maailman
Käy jo lähemmäksi,
Verivirta Karitsan
Ei käy kylmemmäksi:
Vielä voi se kirvoittaa
Synnin kahlehista,
Vieläkin se virvoittaa
Mielen murehista.
Virret muut ne vanhenee;
Karitsaa vain yhä
Uusin virsin kiittelee
Herran Siion pyhä.
Mailma katsoo oudoks tään,
Kun ei ole nähnyt
Eikä nähdä pyydäkkään,
Mit' on Jesus tehnyt.
Kiittäkäätte Karitsaa
Kaikki uskovaiset!
Ylistystä veisatkaa
Armon sukulaiset!
Ynnä yhdell' äänellä
Ylistäkää Isää
Sekä Pyhää Henkeä,
Joka voimaa lisää!
56.
Autuaita ovat ne ihmiset,
jotka sinun pitävät väkenänsä.
Tänne, Jesus, sanaas pyhää
Kokoonnuimme kuulemaan.
Tykönämme pysy yhä,
Auta yhteen saapumaan
Meitä luokses mielessämme,
Että mailmast' eriämme.
Pimeä on järki meillä
Sielun silmä sokea,
Johdata siis Henkes teillä;
Siellä sielu valista!
Mielemme sä uudistaos,
Sydämemme puhdistaos!
Jesus, Isäs kunnian valo, (Hebr. 1: 3)
Joka paistat ainiaan,
Ole sielun ilo jalo,
Johda rauhan satamaan!
Silmät, korvat, suu ja kieli
Hallitse ja koko mieli!
57.
Sinun Sanas on minun jalkaini
kynttilä ja valkeus minun teilläni.
Sanastasi kiitän Sua,
Jolla, Jesus, johdot mua.
Anna minun kuulla sitä,
Suo sen sielussani itää;
Auta Sua rakastamaan,
Lähimmäistä holhoamaan!
Selvä käskysi on meillä
Kulkemahan rauhan teillä.
Suo, ett' arkiona aina
Sielu on kuin sunnuntaina
Täytettynä Hengelläsi,
Kuten Sinun templissäsi!
Suo mun elinaikanani
Pitää huolta sielustani!
Uskoin, toivoin auta vielä
Kulkemaan mua taivaan tiellä!
Uskovistas vaari ota,
Kunnes päättyy synnin sota!
58.
Hän rakasti meitä ensin.
Jumala on rakkaus, (1 Joh. 4: 16)
Jesus siit' on takaus.
Mitä siis nyt puuttuu?
Rakkautta meiltä myös
Vaatii Herra uskon työss';
Siinä kaikki muuttuu.
Joka tahtoo Jumalaa
Yli kaiken rakastaa,
Ei hän huoli muista;
Ruumiin joka jäsenen
Tässä työssä rakkauden
Alati hän suistaa.
59.
Anna ties Herran haltuun!
Mä kaikkeni: sieluni, ruumihini
Tuon, Herra, sun haltuhus, huomahasi
Mull' on ilo siitä
Kun kaitset sä niitä
Sun sauvallasi. (Ps. 23: 2, 4)
60.
Usko on vahva uskallus
niihin, joita toivotaan.
Usko on se kirkko,
Jossa sielu virkoo,
Alkaa eloaan.
Halu on se jalka, (Ps. 42: 2, 3)
Jolla sielu alkaa
Ensin kulkemaan.
Toivo on se polku.
Jota myöten kulku
Ensin aljetaan.
61.
Avukses huuda minua hädässäs!
Joka luottaa Herraan taivaan
Alla ankarankin vaivan,
Aina Herra häntä kuulee, (Ps. 65: 3)
Häpeään ei siis hän tule.
Vaikka mailma tahtois niellä,
Hän vain kestää, pysyy tiellä.
Herra hälle voimaa antaa,
Käsissään Hän hänet kantaa. (Ps. 91: 12)
Kuka voikaan voittaa sitä,
Jonka puolta Herra pitää? (Room. 8: 31)
Ei hän huku minkään kautta;
Itse Herra häntä auttaa.
62.
Joka syö minun lihani ja juo minun
vereni, hänellä on ijankaikkinen elämä.
Hartaasti halaa sydämen',
Ett' kallis veri Jesuksen
Niin sielussani vaikuttais,
Ett' oikein Hänet nähdä sais, (Joh. 20: 27-29)
Ja taivuttais niin mieleni,
Ett' tuosta kiittäis kieleni;
Mä sitte jo maan päällä -- kas --
Olisin aivan autuas. (Luukk. 1: 45)
63.
Minä teen sinun valituksi murheen pätsissä.
Hyvin Herra kaikki teki:
Silloin, kun Hän hyväks näki,
Pani surun suitsimiksi,
Pahat päivät päitsimiksi,
Ajoi niillä viisaasti,
Synnin orjan seisahti. (2 Kor. 7: 10. Matt. 5: 4)
64.
Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on suloinen!
Kyllä Herra huolen pitää:
Kasvattaa sen, mikä itää,
Sijallaan suo satehen,
Antaa aamukastehen,
Armosta myös poutaa antaa,
Kasvun korjuusenkin kantaa.
Herra on mun kaitsijani, (Ps. 23: 1)
Jesus edesvastaajani; (1 Joh. 2: 1)
Hän on minut ostanut,
Tielle käymään nostanut,
Avun aina mulle tuottaa.
Häneen, sieluni, saat luottaa.
Mua johdattaa Hän vielä
Kaitaisella taivaan tiellä.
Järki ei voi johdattaa,
Sielun sairaaksi vain saa.
Pois siis, järki, jää nyt siitä!
Siinä ei sun neuvos riitä!
Tule, Pyhä Henki, täytä
Herran työ ja apu näytä,
Synnin haavat sitele,
Hellin hoida, pitele;
Anna usko, kuuliaisuus,
Rakkaus: uskon ominaisuus!
Kiitos armon antamastas,
Käsissäsi kantamastas!
Kiitos Sulle ijäinen!
Rakkaampaa en tiedä, en!
Kiitos voiton Ruhtinaalle,
Korkeimmalle Kuninkaalle!
65.
Kasvakaamme kukin täydeksi mieheksi!
Sitä suloisuutta, oi,
Jonka Herra antaa!
Tuntea vain ne sen voi,
Jotka sitä kantaa.
Riemun henki heiluttaa
Uskovaisiansa
Kuni äiti lastansa
Käsivarsillansa.
Äiti tahtoo lastansa
Siten suuremmaksi.
Samoin tahtoo Jumala
Lastaan autuaaksi,
Että mies siis tulisi
Hengen mitan mukaan, (Es. 4: 11-16)
Taivaan tietä kulkisi,
Eikä hukkuis kukaan.
Tämä Hengen huvitus
On myös tarpeellinen,
Että näkyis erotus,
Ken on hengellinen;
Eihän Henki vaikuta,
Jos ei sitä ole,
Eikä ilman tarvista
Koskaan Henki tule.
Jotka nousta tahtovat
Turmeluksen suosta,
Henkeä he anovat
Auttajakseen tuosta.
He sen hyvin näkevät,
Ett'ei itse jaksa,
Eikä omat väkevät
Voimat mitään maksa.
66.
Me hullut pidimme hänen elämänsä tyhmänä.
Ruumihini riemuitsee
Herran hyvyydestä,
Sieluni myös iloitsee (Ps. 8: 43)
Armon kyllyydestä
Nyt jo täällä vaivassa,
Mitä sitte taivaassa,
Miss' ei mikään estä!
Siell' on kiitos aina suuss':
"Oikein Herra kosti". (Hebr. 10: 30. Room. 2: 6)
Siell' on virsi aina uus,
Että Jesus osti
Viheliäisen syntisen,
Helvetin perillisen
Helvetistä nosti.
Meist' ei silloin maailma
Sanokkaan: "Te hullut!" (Viis. Kirj. 5: 1-17)
Siellä kaikki sinua
Sanoo: "Terve tullut!"
Yhtyä sä virteen saat,
Jonka alkaa autuaat,
Pelastetut hullut.
Siell' ei ole saatana
Tahtomassa niellä (Ilm. K. 20: 10)
Eikä epäuskoa
Niinkuin täällä vielä.
"Vanhat ovat kadonneet,
Kaikki uusiks muuttuneet," (2 Kor. 5: 17)
Näin saa laulaa siellä.
67.
Meidän Jumalaamme kiittää on kallis asia.
Veisatkaamme, veisatkaamme
Kiitos Jumalalle,
Huvitukset kaikki muut
Jättäin maailmalle! (Ps. 73: 25, 26)
Iloitkaamme, iloitkaamme!
Yks on Paimen meillä,
Joka meitä johdattaa
Matkoilla ja teillä. (Ps. 23. Joh. 10: 11)
Riemuitkaamme, riemuitkaamme!
Meill' on sama Henki,
Joka lahjaks annettiin
Herran pyhillenki. (1 Kor. 2: 12)
Puhukaamme, puhukaamme
Jesuksesta vaan me!
Osan aina runsaamman
Hänestä niin saamme.
Kehukaamme, kehukaamme
Häntä keskenämme,
Niin kentiesi joku käy
Vielä perässämme.
Etsikäämme, etsikäämme
Eloo tulevaista,
Jota joskus täällä jo
Saamme hiukan maistaa.
Kulkekaamme, kulkekaamme
Ilman pelkäämättä!
Auttamatta omiaan
Ei voi Jesus jättää.
Kärsikäämme, kärsikäämme
Joka kiusausta!
Murheen jälkeen Jumala
Antaa lohdutusta.
Toivokaamme, toivokaamme,
Vaikka järki kieltää!
Eihän luonto ymmärrä
Herran Hengen mieltä. (1 Kor. 2: 14)
Uskokaamme, uskokaamme
Herran lupausta,
Vaikk'ei siinä oliskaan
Yhtään todistusta!
Rukoilkaamme, rukoilkaamme
Ilman lakkaamatta, (1 Tess. 5: 17)
Maailmasta milloinkaan
Mitään huolimatta!
Kiittäkäämme, kiittäkäämme
Kaikkein kauas kuulla
Herran töitä suuria
Sydämellä, suulla! (Ps. 145: 10-12)
Lähtekäämme, lähtekäämme
Niinkuin vieras väki! (Ps. 120: 5)
Autuas on kansa, kun
Kotomaansa näki.
Rientäkäämme, rientäkäämme
Kohden kotomaata! (Hebr. 11: 13-16)
Turhuudellaan tyydyttää
Maailma ei saata.
Huutakaamme, huutakaamme!
Ylhäält' avun saamme. (Ps. 50: 15)
Hitaiksi jos tulemme,
Taas me rukoilkaamme! (Room. 12: 11)
Anokaamme, anokaamme
Uutta herätystä!
Joka päivä tarvitaan
Uskon enennystä.
Pyytäkäämme, pyytäkäämme
Jesus uskoin tuta!
Paljain liikutuksin ei
Oikein perustuta.
Raketkaamme, raketkaamme
Huone kalliolle, (1 Piet. 2: 4-8)
Autuutemme perustus
Herran ansiolle!
Ottakaamme, ottakaamme
Rakentajaksemme
Kulmakivi, perustus,
Patsas -- Jesuksemme! (Ap. Tek. 4: 11. 1 Kor. 3: 11. Es. 2: 20-22)
Joutukaamme, joutukaamme!
Taivaass' iloitsevat
Taivaan sotajoukot, kun
Meitä vartoilevat. (Luukk. 15: 7, 10)
Kiittäkäämme, kiittäkäämme!
Armost' ainoastaan
Autuus meill' on, vaikka kuin
Järki sanois vastaan. (Es. 2: 8)
68.
Mikä on ihminen, että häntä muistat!
Ah, kuinka ihmeellisesti
Jumala murheeni pitää!
Mun mieleni ja kieleni
Ain ylistäköön sitä!
Hyvyyttä Herran veisatkoot
Pienetkin suurten kanssa,
Ja Hänen töitään tutkikoot
Jokainen kohdastansa! (Ps. 148: 12, 13)
69.
Kiitos! Kiitos! Kiitos!
Kiitä, sieluni, Herraa, ja
kaikki mitä minussa on,
Hänen pyhää nimeänsä!
Kiitos Herran, joka kuulee
Kurjan huudon taivaasen! (Ps. 65: 3)
Kiitos Herran, joka tulee
Virvoittamaan vaivaisen! (Matt. 11: 28)
Kiitos Herran, joka antaa
Armostansa autuuden! (Es. 2: 8)
Kiitos Herran, joka kantaa
Sanassansa totuuden! (Ps. 33: 4)
Kiitos Herran, joka osti
Meitä Poikans verellä!
Kiitos Herran, joka nosti
Väkevällä kädellä!
Kiitos Herran, joka päästi
Sielun synnin siteistä! (Ps. 116: 8)
Kiitos Herran, joka säästi
Tuomittua syntistä!
Kiitos olkoon Jesukselle!
Hän on kaikki täyttänyt. (Joh. 19: 30)
Kiitos olkoon Jesukselle
Hän on sen myös näyttänyt.
Kiitos olkoon Jesukselle,
Joka tuli mailmahan!
Kiitos olkoon Jesukselle,
Joka voitti saatanan! (Kol 2: 15)
Kiitos olkoon Jesukselle,
Kun mun ruokkii isoovan! (Luukk. 1: 53)
Kiitos olkoon Jesukselle,
Kun mun juottaa janoovan! (Ilm. K. 21: 6. Jes. 55: 1. Joh. 4: 10)
Kiitos olkoon Jesukselle,
Kun Hän tuli avuksi!
Kiitos olkoon Jesukselle,
Kun Hän Hengen lahjoitti! (Ap. Tek. 2: 23)
Pyhän Hengen olkoon kiitos,
Joka aina lohduttaa!
Pyhän Hengen olkoon kiitos,
Joka oikein johdattaa!
Pyhän Hengen olkoon kiitos,
Kun Hän sielun virvoittaa!
Pyhän Hengen olkoon kiitos,
Kun mun täältä kirvoittaa!