-- _Akusas_ on taiten toimitettu sanalla "Kuúluschtahuó" (kuultuaan).
-- "_Tuato_" t. isä; Vironkielellä _taat_. -- _Basilei_ on kauniisti
Suomenettu sanalla "istui kuninkahaksi", joka on oikeemmin sanottu kuin
"oli kuningas", sillä erittäin on "olla kuninkas", erittäin "istua
kuninkahaksi." -- _Irodan schialla_ on myös oikeen sanottu; mutta
"Herodexen siasa" on pahoin pantu, sillä se toimittaa Herodeksen vielä
silloin elänneen, koska toinen istui hänen siassa. Näistä kielen
virheistä, jotka löytyy joka värsyssä, nähhään mitän kehnot Suomalaiset
ne miehet lie olleet, jotka ovat Jumalan sanan meillen toimittaneet; ja
toisin puolin, sen rehellisen Karjallaisen olleen selvän Suomalaisen,
joka hyväksi moamiehillensä oli yksinään uskaltanut puuttua näihin
kirja-töihin. Mutta, lopulla tämän värsyn, tavataan kuitenkin
hänessäkin kauhea virhe, joka on syntynyt siitä että sana
_chrematistheis_ on tykkänään jeännyt häneltä Suomentamak, joka
villitys lie tapahtunut kirjanpainajan kautta, sillä muutoin sitä ei
saatak ymmärteä. Tästä hänen Suomentamus on ei ainoastaan puuttuvainen
ja vian-alainen, mutta kantaa hunnankollen, sillä siinä sanotaan
Joosepin "unessa männeen Galileaan" (?) Merkillinen on, Sjögrenin ei
oivaltaneen tällaisia vikoja, hään joka isolla vaivalla haki heitä
juuri halulla. -- Mutta eipä se Suomentajankaan keännös ouk
paljon kiitettävä, vaikka se kahistekkin lisentää sanan _ja_,
puhuissaan Jumalasta ja hänen _käskystä_, joista ei mitään mainitak
perustus-kielessä. Suomeksi kuuluu tämä: "Ja hään sai Jumalalta käskyn
(minkän käskyn?) unessa ja poikkeis Galilean eäriin". Sekin kuuluu kuin
hään oisi unessa puikkinut Galilean eäriin. Meijän puheella
sanottaisiin: "Varoitettuaan unessa, poikkeis hään Galileaan päin."
-- _Varai_, mahtaa Karjalaisen kielellä merk. "pelkäis." (Lapiksi
sanotaan _åuro_), saatu sanasta _vaara_.