Karjalainen on tarkos-sanan (genom artikeln) _ó_ pois-heittämisellä
antanut Suomentamuksellensa (sin Finska öfversättning) toisen (ja ehkä
veärän) merkitöksen; sillä erittäin on kysyä: "missä se on syntynyt;"
erittäin: "missä se syntynyt on" (oleskelee). Mutta jos tätä värsyä
tarkoitetaan 4:nteen värsyyn, kussa Heródeskin kuulusteli "missä Ristus
oli syntyvä", (ei "missä se oleskeli") niin näyttää kuin oisi
Karjalainen asian keksinyt paremmin kuin ykskään muu, -- _Hänellä
kumarduátschemahh (proskynesai)_ on Karjalaiselta varsin oikeen
toimitettu, sillä tulivat häntä kunnioittamaan, voan ei rukoillemaan
eikä kerjäämään niin kuin luetaan siinä vian-alaisessa Ruohtalaisessa,
ja hänen kumppalisessa Suomalaisessa keännöksessä. Sama virhe tavataan
heissä 11:nessä värsyssä. Mutta 8:nessa värsyssä, kussa Suomalainen on
poisheittänyt rukoillemistansa, tavataan isomman virhen vielä
siittenkin, koska sanotaan Heródeksen tahtonneen "kumartoa lasta"
(buga, böja barnet). Norin Suomeksi sanottaisiin tätä soreesti, sanalla
"hänellen kumarraittelemaan" (för att knäböja sig inför honom); meillä
sanottaisiin "hänelle kumartaimaan."