_Kuin schyndy_, oisi Suomeksi ehkä parempi sanottu sanalla "synnyttyä"
(_gennethentos_). -- Karjalainen on usseemmittain heittänyt yhistys-
sanat _de_ ja _gar_ suomentamatak, koska heitä perustuskielessä
käytetään arvoltaan niin kuin liitto-polvet _pa_ ja _pä_ meijän
kielessämme, ainoasti puheen-tavaksi, ilman erinomaista tarkoitusta.
Tästä on hään soanut keännöksensä somaksi, meijän puheella, ja Greekan
kieltä lyhyvemmäksi, ilman asian muuttamatak. -- _Linnaschscha_. Tämä
sana, joka näissä Karjalaisissa ja Viron-suomella merkihtee "kaupunkia"
eikä löyvyk perustus-kielellä, on pantu tähän selitykseksi, ikeän kuin
on tehty 3:nessa värsyssä Ruohtalaisessa keännöksessä. -- _Päivinä_ (en
hemerais) on toimitettu sanasta sanaan, ja soveltuvampi kuin "aikana",
joka saattais merk. Herodeksen silloin elänneen muissa maissa. --
Suomal, keännöksessä luetaan "Herodexen aikaan", joka sanaparsi ei
sovik tähän. Siinä sanotaan myös Vapahtajan syntyneen maalla, jota ei
luetak perustuskielellä. "Juudan maalla" luulisi moni ehkä merkihtevän
_Juutin maalla_ (Danmark). -- _Ka_ (kah!). Meijän Suomentelemisessa
kuuluu "katzo" varsin ouvollen, ikeän kuin käskettäisiin meijät muka
tätä "kahtelemaan". Jos tätä perustuskielen _idou_ pitää Suomeksikin
sovitettaman, niin on parempi Karjalaisen tavalla sanoa _kah!_ joka
silloin eännös-sanana (såsom en interjektion) innollansa koroittaa
oatoksemmo (keskust. 13 ja 19 värs.). -- _Tuldihh tiedäjät_ (tietäjät
tultiin) Karjalainen sanaparsi, merk. _tietäjät tulivat_, joka puheen
loatua näytteä olevan ikään kuin sukuisin Suomalaisten ja
Greekkalaisten tavan kanssa, puhua käytös-sanoilla. -- _Päivän
novschuólda_ on kaunis Suomentamus sanoista _hapo anatolon_, ehkei
juuri varsin tarkka, sillä se saattais myös merk. että tulivat "varhain
oamuisella e. oamusta päiveä." Sitä suomenetaan sentähen seuravaisessa
ja 9:nnessä värsyssä tarkemmalla, mutta syrjäisemmellä puheella (större
cirkumlokution) sanalla: _päiväsen novschu-rannalda_. Vironkin Suomeksi
sanotaan "_päivä tösseng_ t. _tösseminne_." -- _i_ (ja) on vanhoin
Vatjalaisten kiellä (sanotaan sitä Venäjänkin kielellä). -- _Paistihh_,
taitaa olla yhtä kuin mitä meillä sanotaan "_pakisi_", joka sana mahtaa
olla Lapin kielestä lähtenyt, kussa "_pako_" merkihtee "_puhek, sana_,"
ja "pakot" "puhua." Vironkielellä sanotaan _pajatama_, josta lie
lähtenyt Suomalaisten sana _paipattaa_.