Matalena Neiro nuori
Kauvan se kotona kasvoi,
Kauvan kasvoi, kauvas kuului,
Tykönä hyvän Isänsä,
Kanssa armahan Emonsa.
Polki, polki permannoita
Hänen korko-kengillänsä,
Rautaisen rahin kulutti
Astioita pestessänsä,
Kulman pöyvästä kulutti
Hopiapäällä veittellänsä,
Hirren kynnystä kulutti
Hänen hieno-helmallansa,
Toisen hirren päänsä päältä,
Hänen kultakruunullansa.
Matalena Neiro nuori
Mäni vettä lähteeltä,
Kulta kiuluinen käressä,
Kulta korva kiuluisessa;
Katteli kuvan siansa -- -- --
"Ohho, minua Neiro parka!
Pois on muoto muuttununna,
Kaunis karvani karunna!
Eipä kiillä rinta-kisko,
Eikä hohra pää-hopeeni!"
Jesus Paimena pajussa,
Karjalaissa kaskismaissa,
Anoi vettä juoraksensa.
"Ei o mulla astiata,
Ei o kannuini kotona!
Pikarit pinona vierit,
Kannut halkona kaalsit."
"Pistäpäs pivon täysi,
Kahmalon täysi kanniksella!"
"Mitäs puhut Suomen-sulha,
Suomen-sulha, Mairen-orja,
Isäini ikäinen paimen,
Ruoti ruorolla elänyn,
Kalan-päillä kasvatettu
Karjalaissa kaskismaissa."
"Siismä lienen Suomen-sulha,
Suomen-sulha, mairen-orja,
Isäis ikuinen paimen,
Ruoti ruoroilla elänyn,
Kalan päillä kasvatettu
Karjalaissa kaskismaissa,
Ellemme elkiäs sanelen?"
"Sano kaikki mitäs tierät!"
"Kussas kolmet poikalastais?
Yhren tuiskasit tuleen,
Toisen vetkaisit veteen,
Kolmannen kaivot karkeiseen.
Sen kuins tuiskasit tuleen
Siit olis Ruotissa Ritari,
Sen kuins vetkaisit veteen
Siit olis herra tällä maalla,
Sen kuins kaivot karkeisehen,
Siit olis Pappi paras tullut."
Matalena Neiro nuori
Rupeis vasta itkemään.
Itki vettä kiulun täysi,
Pesi Jesuksen jalat;
Hiuksillansa kuivaeli.
"Itepäs lienet Herra Jesus
Kusmuin elkeeni sanelit!
Pane minua minkäs tahrot,
Soihin maihin portahiksi,
Jaloin päällä-käytäväksi,
Joka porton käytäväksi,
Joka tuulen turjotella,
Laaja lainen larella."