MAIRE. Kiitos, kiitos, hyvä...
ROOPE. Niin — hyvä! Kulta jäi pois.
MAIRE. Enhän minä ole tähän tottunut.
ROOPE. Kyllä se vuoden perästä jää pois, se tapa.
OSMO. Mutta nyt se, jolla on, ottaa omansa kainaloonsa. (Ottaa Mairetta
käsivarresta.)
MAIRE. Ja lähtee.
ROOPE (tarttuen Mairen toiseen käsivarteen). Onhan tässä tilaa
minullekin.
OSMO. Seis, seis! (Kiertää ja ottaa Roopen toiselle puolelleen, niin
että itse jää keskelle.) Vain näin, ei muuten!
ROOPE. Nyt jo mustasukkaisuuden oire!
MAIRE. Niin, ei muuten — koskaan.