Oli kerran isä, jolla oli väkevä, pelkäämätön poika. Hänen
laidunmaillaan oli paikka, missä ei kaikki ollut niinkuin olla piti ja
missä jo monet olivat pelästyneet melkein kuoliaaksi. Monet näkivät
siellä kummituksia, toiset kuulivat, erittäin ukkosilmalla, surkeaa
vaikeroimista ja voihkintaa.
Tapahtuipa sitte, että poika eräänä iltana ratsasti syöttöpaikalle,
viettääkseen siellä yön. Laskettuaan hevosensa laitumelle ja tehtyänsä
tulen, asettui hän mukavasti ruohikolle ja alkoi laulaa:
Hieno lemmitty on mulla,
mutt' en mieti vielä häitä;
saatan immen juorun suuhun,
ettei kukaan häntä veis;
autan häntä herjatessa,
puhun mitä milloinkin --:
vaan ei tiedä kylän kansa,
että heilini hän on.
Silloin astui äkkiä tulen luo poika, yllään valkea paita ja päässä
musta lakki, ja istuutui laulajaa vastapäätä lämmittelemään. Mutta
tämä huudahti tuikeasti: "Kuka sinä olet ja miksi kuljeskelet näin
myöhään ympärinsä?" Poika vastasi: "Älä riitele, veliseni, en tee
sinulle mitään pahaa!" -- "Miksi kutsut minua veljeksesi?" -- "Koska
olen sinun vanhempi veljesi." -- "Sinä olet hassu, mutta et minun
veljeni!" -- "Ei, varmasti olen veljesi." -- "Luiki tiehesi, inhottava
kummitus!" -- "Olehan vaiti, kerron sinulle kaiken. Sinun äitisi on
myös minun äitini. Hän synnytti minut ollessaan vielä naimatonna,
mutta häpeän pelosta tappoi ja heitti minut erään sillan alle. Isäsi
ei tiennyt siitä mitään ja nai hänet. Olemme siis veljekset. Minun
täytyy yhdeksän vuotta harhailla rauhatonna ympärinsä ja piileskellä
ukkosta. Kun tämä aika on loppuun kulunut, iskee ukkonen äitisi, mutta
minun sieluni vapautuu ja pääsee rauhaan. Huomenna ovat yhdeksän vuotta
kuluneet. Minun ei tarvitse enää kauvemmin piillä ukkosta, mutta äitisi
täytyy kuolla. Huomenna ryömin ruunikkosi vasempaan korvaan ja heti
ukkosen iskun jyrähdettyä taivaalla, muuttuvat kaikki kärsimykseni
heinätukoksi." Senjälkeen pani poika maata ja nukkui. Mutta aamulla oli
hän kadonnut. Veli ajoi hevosensa kokoon ja ratsasti ruunikollaan kotia
kohden. Tiellä nousi rajuilma ja salama salaman jälkeen iski maahan.
Rajuimman iskun jälkeen putosi ruunikon vasemmasta korvasta jotakin
heinätukon näköistä ja paloi poroksi. Mutta kun ratsastaja oli saapunut
isänsä kotiin, näki hän äitinsä makaavan keskellä pihaa salaman
kuoliaaksi iskemänä.