Susi oli saanut kurkkuunsa luunsirun eikä voinut keksiä, että mikään
muu välikappale olisi sopivampi sitä kiskomaan ulos kuin kurjen nokka.
Niinpä se meni pyytämään kurjen apua ja lupasi vaivoista varsin runsaan
palkkion. Kurki tekikin sudelle hyvän palveluksen, nokki luun esille
kurkusta ja sitten vaati, mitä oli luvattu. »Hohhoh, kuinka hävytön
sinä olet!» tiuskaisi susi; »pistät pääsi suden kitaan ja sitten,
vaikka saat sen eheänä takaisin, puhut vielä eri palkkiosta! Etkö sinä
käsitä, että kun sinulla on pääsi tallella, se jo riittää hyväksikin
maksuksi avustasi?»