ANTTI. Juhanna ei siinä huokaile, vaan vastaa.
JAAKKO. Hänen koko elämänsä on nyt teidän käsissänne.
JUHANNA (niiaten syvään). Kiitoksia!
JAAKKO. Asia on siis selvä. Ystäväni Antti, minä onnittelen sinua!
(Kättelee).
ANTTI. Kiitos!
JAAKKO. Ja teitä, Juhanna.
JUHANNA. Kiitos!
JAAKKO. Ja nyt jätän teidät keskustelemaan onnestanne! (Menee
kouluhuoneesen, oikealla etualalla olevasta ovesta. Äänettömyys. Vähän
ajan kuluttua kuuluu harmoniumilla soitettavan: "Sun haltuus rakas
isäni.")
ANTTI (virren loputtua). Niin se nyt on, Juhanna.
JUHANNA. Vai sellaista se opettaja aikoo?
ANTTI. Kyllä Juhanna nyt saa sanoa minua Antiksi.