Kulki tyttö aitoviertä,
karjateitä loilotellen,
seppeleeksi vyötäröille
mättähiltä valkopäitä
vuohensilmiä poimi;
-- kukkuu -- kukkuu --
noin se lauloi keltarinta,
tyttö hiipi kuusen alle,
-- kukkuu -- kukkuu --
mua armas aattelee!
Karja kulki soita, maita,
kaikki kellot kilvan soitti,
vaaran alta leppätorvi
naapuripaimenen raikui,
salot kertoi kumuellen:
-- hukkuu -- hukkuu --
noin se lauloi kesän käki,
tyttö itki kuusen alla
-- hukkuu -- hukkuu,
toista armas aattelee.
Pensaikosta pujotellen
etsi poika kyyhkyänsä
metsäteille kuulostellen,
näki kullan ja kulki
kaartain, kiertäin kuusta kohden,
-- kukkuu -- kukkuu --
vankan käden hiljaa kiersi
nuoren neidon vartalolle,
-- kukkuu -- kukkuu --
hongat häitä huminoi.