Yleiseksi tunnussanaksi hyväksyttiin: »Palatsin tuho!»

Mutta miten kaikki järjestettäisiin? Sitä ei tiedetty vielä.

Kesäkuun 19 päivän kuluessa joukkoja kertyi Bastiljin aukiolle,

Arsenaalin tienoille ja Saint-Antoinen esikaupunkiin.

Äkkiä tämän joukon keskelle ilmestyi rohkea ja peloittava amatsooni,

punaisiin puettu, vyössä pistooli ja kupeella sapeli, joka myöhemmin,

kahdeksantoista haavaa viillettyään, lopulta työntyi Suleaun sydämeen.

Tämä amatsooni oli Théroigne de Méricourt, Liègen kaunotar.

Olemme nähneet hänet Versaillesin tiellä lokakuun 5 päivänä. Mitä hän

oli puuhannut sen jälkeen?

Liègessâ oli puhjennut kapina. Théroigne tahtoi auttaa

synnyinseutuaan. Leopoldin kätyrit vangitsivat hänet matkalla, ja

puolitoista vuotta hän oli istunut Itävallan vankiloissa.

Oliko hän karannut? Oliko hänet vapautettu? Oliko hän sahannut poikki

rautaristikot? Oliko hän lahjonut vartijan? Kaikki se on yhtä hämärää

kuin hänen elämänsä alku, hirveää kuten sen loppukin.

Kuinka tahansa, hän oli palannut. Hän oli nähtävissä. Rikkaitten

rakastajattaresta oli tullut rahvaan ilotyttö. Ylimystö oli antanut

hänelle kullan, jolla hän osti terävät säilät ja hienotakeiset

pistoolit iskeäkseen niillä vihollisiinsa.

Rahvas tunsi hänet ja tervehti häntä raikuvin huudoin.

Kaunis Théroigne tuli hyvään aikaan, sopivaan asuun puettuna,

seuraavan päivän veriseen juhlaan.

Saman päivän illalla kuningatar näki hänen ratsastavan

Feuillants-pengermällä. Kaunotar kiiti Bastiljin aukiolta

Champs-Elyséesille, rahvaan kokouksesta isänmaalliseen juhlaan.

Tuileriein ullakkokerroksesta, jonne kuningatar huudot kuullessaan

oli noussut, hän näki katetut pöydät. Viini virtasi vuolaana,

isänmaalliset laulut kajahtelivat, ja aina kun kohotettiin malja

kansalliskokoukselle, Girondelle ja vapaudelle, vieraat puivat nyrkkiä

Tuilerieille.

Näyttelijä Dugazon lauloi kuninkaasta ja kuningattaresta sepitettyjä

renkutuksia, ja palatsiin saakka kuningas ja kuningatar voivat kuulla

suosionosoitukset, jotka seurasivat jokaista kertosäettä.

Keitä olivat nämä pöytävieraat?

Marseillesta eilen saapuneita liittolaisia, jotka Barbaroux oli tuonut.

Kesäkuun 18:ntena pääsi alkuun Pariisissa elokuun 10:si.

Marseljeesi · 第 36 / 76 题