NIERULAINEN. Kyllähän mies pari ryyppyä kestää. (Ryyppäävät.)

TANAKKALA. Vanhanaikaista on jo tämä ryyppääminenkin. Olisi vanhoille

miehille viisaampaa ruveta raittiiksi, kuin hullutella akanoton

puuhissa.

NIERULAINEN. Siihen en minä pane puumerkkiäni.

TANAKKALA. Sen minä kyllä uskon, sellaisesta isosta juoposta.

NIERULAINEN (Suuttuen.) Isosta juoposta? Olenko minä jolloinkin sinun

tielläsi maannut?

TANAKKALA. Taisit suuttua?

NIERULAINEN. En minä ole suurempi juoppo kuin muutkaan.

PERÄKORPI. Ettehän nyt riitaa haasta, aika miehet? Sopikaa pois.

NIERULAINEN. Kelpaa viina Tanakkalallekin.

TANAKKALA. Noo, kelpaahan se. Mutta monasti olen jo ajatellut heittää

pois koko ryyppäämisen.

NIERULAINEN. Olisit heittänyt.

TANAKKALA. Niinpä ei sitä ole tullut tehdyksi. Mutta olkoon sillään nyt

se juttu. Mitä sanovat sinun lapsesi, Peräkorpi?

PERÄKORPI. Tästäkö akan ottamistouhustani?

TANAKKALA. Siitä.

PERÄKORPI. Noo tuota ... se nyt on sillä tavalla, tuota... En minä ole

heidän kanssansa vielä oikein puhunutkaan.

TANAKKALA. Ja kihlata jo aijot.

PERÄKORPI. Niin noh, heidän ei tule mitään. Talo on omani, Miinalle

maksan rahat vaikka paikalla, Juho on saanut osansa.

NIERULAINEN. Niin, mitä siihen mukulain tulee. Itsellensä tämä vaimon

ottaa.

TANAKKALA (Päätä ravistaen.) Vaikka kohtakin, mutta kotirauha siinä

särkyy.

PERÄKORPI. Minä olen jo niin kauan saanut olla kaikkea huolen pitoa

vailla että... Ei kukaan enää välitä minusta, ei kukaan tottele, niin

pidetään minua kuin ruotiäijää... Minä olen niin tuskastunut että ...

kun vanhalla ijällään pitää olla ja elää kun kerjäläinen, vaikka talo on

kun linna... Minä olen niin suuttunut päiviini että ... akan minä otan,

menköön syteen taikka saveen, sen huonommaksi ei minun elämäni taida

tulla.

TANAKKALA. Oletko kauan jo tätä ajatellut?

PERÄKORPI. Noo, en minä kauan.

NIERULAINEN. Eikä se pitkistä miettimisistä paranekaan. Mutta asiasta

toiseen. Kuinka sinun varsasi on kasvanut, Peräkorpi?

PERÄKORPI. Kohta on emänsä kokoinen. Lähdetään katsomaan.

NIERULAINEN. Mennään.

PERÄKORPI. Pankaa uudet sikarit palamaan.

NIERULAINEN. Savuaa vielä.

TANAKKALA. Tämä ei tahdo oikein palaa.

NIERULAINEN. Et sinä osaa sytyttää. Pure enempi pois päästä, niin savu

kulkee paremmin. (Menevät peräovesta.)

Syteen taikka saveen Huvinäytelmä 1:ssä näytöksessä · 第 19 / 24 题