Käkisalmi, Käkisalmi,
Itäilman vankka vahti,
Vanhastaan jo sulla seisoi
Suomalainen sotamahti.
Kohos tornit, vallit varttui,
Sotasankareita nousi --
Pitkin itäilman äärtä
Tottui torjumahan jousi.
Voiton kieltä Vuoksi huusi,
Kunniata kuulan ääni,
Kannel soitti, laulu raikui,
Kaikui kaukanenkin ääri.
Niin sä nousit rautarinta,
Vankka vihamiestä vasten --
Nostit sankarinnon, kunnon,
Kantelonkin Väinön lasten.
Käkisalmi, Käkisalmi,
Miss on miehuus mainehikas?
Missä itä, missä länsi?
Missä kannel kielirikas?
Missä sankarisi suuret,
Voitot, vahvat voiton suojat,
Laulut sekä laulun luojat?
Mitäs Vuoksesta sä kuulet?
Vuoksen voiton ääni lakkaa,
Naakat naukuu, muurit maatuu,
Tornit kahdenpnolen kaatuu --
-- Itätuul sun nurin nakkaa.
Itätuuli, itkun tuoja,
Sokea ja synkkä valat,
Sun on vuoros! Älä säästä!
Porota vaan pohjemmalta!
Ken ei täällä muuta tunne,
Tuntekohon tuskiansa!
Olkoon herra, miss on orja!
Missä raato, kotka kanssa!