Edelliset. Rouva. Sebastian.
SEBASTIAN (tulee: taluttaen rouvaa). Mitä?... Olemmeko me ensimäisiä!...
Sietämätöntä!
LEMMENHEIMO. Ainakin toisia, jos järjestyksestä pidetään kiinni.
SEBASTIAN. Päivää, tuomari! Te olette jo täällä! Jaha! Jaha! Se on hyvä.
ROUVA (tervehtien armollisesti). Päivää serkku!... Te olette paljon
kasvanut sitten viime näkemän. — Olette kai kuullut, mitkä surulliset
asianhaarat ovat aiheuttaneet tämän tapaamisen?
AARNO. Olen rouva... Näin siitä sanomalehdissä.
ROUVA. Niin, eikö se ole kauheata! Joutua vielä sanomalehtiin!... Nuo
sanomalehdet... niillä ei ole tahtia... ei minkäänlaista tahtia! Ne
eivät tee mitään eroa ihmisten välillä...
SEBASTIAN. Mutta missä ovat toiset? Tällainen säännöttömyys on
kiusallista!
LEMMENHEIMO. No, vastahan päivä on puolivälissä. Aikaa voittaen...
aikaa voittaen, forstmestari.
SEBASTIAN. Tällä tavoin odotuttaa itseään... Osvaldkin! Se on hävytöntä!