_Tuopa tuohon vastajapi,[245]
Puhu suusta kiivahasta_:
Jospas tuottelet todeksi.
Mitäs saattelit sanoiksi,
Sinunpa mä silkissä käytän,
Elinan tulella poltan.
Viisi verkasta hameetta
Annan kaikki käydäksesi,
Ennen kuin Elina prouvan;
Kantaakses avaimet annan,
Ennen kuin Elina prouvan;
Lukut lupaan lukitakses,
Ennen kuin Elina prouvan.
Kirsti:
Ohoh Klaus kultaseni!
Mene Aumasten ladolle,
Pikkuniittusten nimille,
Ole kauas keräjille
Menevänsä Pohjanmaalle.
Toinen kohtaus.
_Klaus kävi kammarihin
Etehen Elina prouvan_.
Klaus:
Ohoh vähä Elinani!
Käärä säkkihin evästä,
Voita pikku vakkasehen;
Käsky kävi keräjille
Mennäkseni Pohjanmaalle.
Elina:
Oh mun Klaus kultaseni!
Älä tuolla kauvan viivy;
Viikot on viimeiset käsissän,
Päivät viellä viimeisemmät.
Älä tuolla paljoo puhu.
Puhu puolilta puhejas,
Puhu toiste toinen puoli.
Älä tuolla joukoissa juo.
Juo vaan puolilta janojas,
Juo sitte toiste puoli.
Älä uloos tieltä astu.
Astu puolisaappahissa,
Astu toiste toinen puoli.
_Klaus tuo kävi kammarista
Ajo Aumasten ladolle,
Pikkuniittusten nimille_.
Kolmas kohtaus.
_Kirsti tuo kotahan kävi
Pienten vaattein pesolle,
Paitain Elina prouvan.
Elina kodan kohella[246]
Kuuli kovan kolkutuksen,
Paukkinan patajen luonna_.
Elina:
Oh mun Kirsti piikaseni!
Älä kolki niin kovasti
Minun pieniä vaattejani;
Ei net ole täällä saadut,
Vaan on äitini kutonut.
_Kirstipä tuohoon mutkan muisti,
Kolkei vielläkin kovemmin
Prouvan pieniä vaatteeja;
Huora tuo kuoppia virutti,
Polt[t]i puolilta poroksi_.
Elina:
Huora häijy kiukkuhinen!
Älä kolki niin kovasti
Minun pieniä vaatteejani.
Älä, portto, polta niitä!
Kirsti:
Huorat nuot hyvätkin piijat,
Vaan ei portot puoletkan.[247]
_Elina tuo kodasta kävi
Pahoin mieliin kammariinsa
Itteksensä siellä itki_.
Neljäs kohtaus.
_Tuonnepa tuo Kirstikin tuli,
Huora häijy hävitöinen_.
Kirsti:
Oh mun prouva kultaseni!
Pitäkäm pienet pitoiset,
Kansa kempit kestapidot,
Isäntämme pois ollessa, --
Niinkuin ennenkin on tehty.
Ottakamme orja työstä,
Häijy härkäjen perästä.
Elina:
Oh mun Kirsti piikaseni!
Tee sä itte, mitäs tahdot.
Iske ensin muut tynnyrit,
Iske kaiketkin tynnyrit;
Älä iske sitä tynnyrii,
Joka on pantu minua vasteen.
_Kirstipä tuokoon mutkan muisti,
Piti kempit kestapidot,
Juotti joukon, joi itekkin,
Iski ensin sen tynnyrin,
Joka oli pantu prouvaa vasteen_.
Elina:
Oh mun Kirsti piikaseni!
Toisin teit, toisia käskin.