22 jouluk. 1873.

"Neiti Emilie Bergbom.

Tässä lähetän Suomalaisen teatterin käytettäväksi "Brita Skrifvarsin",

puoleksi itsekkäällä toivomuksella, että kappale on paremmin menestyvä

siellä kuin ruotsalaisella näyttämöllä.

Nimitys ja nimet voidaan suomentaa samoin kuin muukin; kumminkin soisin

näkeväni uuden muodon ennen kuin se on lopullisesti ratkaistu.

Kappaleen huono menestys johtui sekä näytelmästä että esityksestä. Olen

muutamilla pienillä korjauksilla koettanut antaa tarkemmat rajapiirteet

Richardsonin utuhaamulle.

Juuri tähän suuntaan suurikykyinen Lotten Raa ei ollut nähnyt Britan

pohjalaista tyyppiä. Jos hän olisi nähnyt sen, hän olisi ymmärtänyt,

että semmoisen naisen täsmällinen, aina itsetietoinen, aina

selväjärkinen luonteenlaatu itse intohimossakin pysyy joissakin määrin

tyynenä eikä koskaan tule haavemieliseksi. Hän oivalsi mainiosti

keskittää lakoonisen sanan, mutta näytteli enemmän Maria Tudoria kuin

Brita Skrifvarsia.

Rooli on vaikea, myönnän sen mielelläni, mutta ei mahdoton.

Erik Schriveriä varten en toivo parempaa esikuvaa kuin nerokas Fritiof

Raainme.

Richardsonin rooli meni aivan hukkaan -- ja siihen nojaa kuitenkin

antiteesi. Tämä mies on kalpea, mustapukuinen, synkkä, mutta voimakas

sotilas, joka kädet ristissä, liikkumatta katselee menehtymiskohtausta,

ja jäähtyy samassa määrässä kuin Brita lämpenee. Hän päättää

alakuloisella, maailmaa ylenkatsovalla hymyllä.

Black luonnistuu parhaiten siltä, joka on nähnyt tyypin. Roolin lopussa

olen asettanut hänet paremmin rajoihinsa.

Mieltäkiinnittävää on kuulla kuinka roolit jaetaan.

Kun näytelmä on suomennettu, saanen ruotsalaisen tekstin takaisin. Tuli

mieleeni että kenties lähetän sen Tukholmaan.

Suomalaisen teatterin historia 2 Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera. 1872-79 · 第 20 / 22 题