Äiti: "Sitten vielä, poikani, kerron sinulle jotakin. Meillä on
äärettömät rikkaudet salakammiossa, jonka olemassaolosta nyt vasta
kuulet. Tule, niin näytän sen sinulle!"
Äiti otti nurkasta pois pienen kiven. Sen alla oli monta nappulaa
ja hihnaa. Kun äiti niitä hetken pyöritti, soljui kiviseinän paasi
hitaasti syrjään, ja siinä oli heidän edessään pieni kammio.
Iki-ihmeissään astui Henrik äitinsä jälessä sinne. Perällä ammotti
musta aukko, ja äiti kertoi, että se oli salakäytävän suu, joka kulki
maan alta vuoren juurelle. Sitten hän näytteli pojalleen kammion
suunnattomat aarteet. Eniten ihmetteli Henrik niitä kalliita helmiä,
joita eräs suvun piispa oli tuonut Intianmatkaltaan. Kun kaikki oli
katseltu, sanoi äiti. "Ymmärrätkö nyt, että suvullamme on pyhät,
vuossataiset salaisuudet ja lisäksi äärettömät aarteet?"