Päivän koittaessa amiraali lähti purjehtimaan. Monte Crististä
eteläkaakkoon hän havaitsi sataman ja pienen saaren. Hän nousi siellä
maihin ja näki lohkareen kirjavaa kiveä, mikä näytti hänestä hyvin
soveliaalta kirkkojen ja kuninkaallisten palatsien rakentamiseen.
Monte Cristi on muodoltaan kaunis, tasaisen maavyöhykkeen ympäröimä ja
kaukaa katsottuna näyttää saarelta. Sisämaassa hän huomasi vielä yhden
vuorijonon, joka muistuttaa Cordovan Sierraa. Laaksot ovat
viheriöiviä, runsasvetisiä, kaikki niin kaunista, sanoo amiraali,
ettei hän usko siitä voivansa edes tuhannesosankaan verran liioitella
(_que no creia encarecerlo la milesima parte_).