Suomalainen farmari on itse kova työmies. Rusthollari- tai
kartanonherra-tyyppejä ei tapaa suomalaisten joukossa. Aamusta varhain
iltaan myöhään hän työmaillansa ahertelee.
Työ tapahtuu koneitten avulla. Omituisen näyn tarjoaa farmarin
talvinen pihamaa. Monien kymmenien tuhansien dollarien arvoiset
maanviljelyskoneet ovat taivaan alla. Keväällä ja talvella kulkevat
koneagentit kopistelevat niitä etsien vikoja, voidakseen uusia osia
tarjota ja myydä. Tämä puoli farmarien taloudessa on yleensä sangen
huonosti hoidettu.
Kaikissa vähänkin suuremmissa farmeissa on ainakin yksi voimakone,
joka käyttää puimakonetta ja myllyä.
[Kuva: Osa Yhdysvaltain maatalousdepartementin päärakennuksesta.]
Oma sähkövalo on niinikään hyvin yleinen. Voimakoneena aikaisemmin
käytettiin höyrypannuja, mutta nykyään on jo kaasumoottori yleisin.
Hoidon suhteen pidetään kyllä höyrykoneita yksinkertaisempina, mutta
moottori monista naismaisista oikuistaan huolimatta on sievempi ja
sopivampi siirrettäväksi paikasta toiseen.
Amerikassa on runsaasti polttoainetta moottoreille. Sitä riittää
sieltä vaikka koko mailmalle. Tämäkin on yhtenä syynä siihen, että
Amerikka on moottorien luvattu maa.
Traktorien käyttö on suomalaisten keskuudessa hyvin yleistä.
Traktoritehtaita on noin puolitoistasataa ja erimallisia koneita yli
200. Yleisin malli on Standard. Sen kulkunopeus työssä on noin 2,5—5
km. tunnissa. Vanhemmat mallit kulkevat hitaammin, mutta ovat
väkevämpiä. Keskikokoiset traktorit painavat noin 2 500 kg. ja on
niissä noin 25 hevosvoimaa. Polttoaineena käytetään petroleumia.
[Kuva: Kaksipyöräinen traktori suorastaan kytkettynä n. s. “tandem
diskiin” eli kaksiriviseen lautas-äkeeseen.]
[Kuva: Mc Cormicin ensimmäinen viljankorjuukone.]
Useimmissa koneissa on myöskin hihnapyörä, josta otetaan voimaa
kaikenlaisiin tarpeisiin.
[Kuva: Kultivaattori-traktori äestämässä.]
[Kuva: Kaksipyöräiseen traktoriin sovitettu 3 m. leveä niittokone
leikkaa 12—15 ha päivässä.]
Traktoria käytetään kaikenlaisiin peltotöihin, mutta myöskin kuormaa
vetämään. Polttoaineen kulutus on keskimäärin noin 27—32 litraa ha
kohti maata kynnettäessä. Tästä huomaamme, että meidän maassamme ei
vielä sen koneen käyttö kannata. Meillä on sitä ennen keksittävä halpa
polttoaine. Amerikassa tulee hehtaarin kyntö maksamaan noin 5
dollaria. Kaikki traktoria käyttävät farmarit kuitenkin vakuuttivat,
että kyllä sen käyttö Suomessakin kannattaisi, jos vain rohkeasti
yritettäisiin. Sillä voidaan äkkiä sopivalla ajankohdalla maa muokata.
Työ tulee parempaa kuin hevosilla ja aikaa riittää sellaisiinkin
töihin, joihin ei sitä ennen ole riittänyt. Traktori on kuitenkin
toistaiseksi suurviljelijäin tarpeen tyydyttäjä, pienviljelijälle jää
hänen hevosensa, niin meillä kuin Amerikassakin, sillä mitä suurempi
maanviljelys sitä paremmin traktorin käyttö kannattaa. Amerikassa on
sillä suuret mahdollisuudet, sillä siellä on vielä tasaisia
preeriamaita noin 200 miljoonaa acrea viljelykselle raivaamatta.
[Kuva: Äestys täydessä käynnissä. Traktori vetämässä
tandem-lautas-äestä ja tasaus-äestä.]
Amerikka on traktorin maa, Suomi sitkeitten hevosten.