jossa meidän on taas, samoin kuin Ashtabula Harborissakin, viivyttävä
hetkinen, siksi tärkeä keskus on tämä kaupunki siirtokansan
keskuudessa. Seutukunnalla asuu noin 14 tuhatta suomalaista. Manahka
ja Sebeka ovat nuorempia, samaan suomalaisseutuun liittyviä
kaupunkeja. Heinola-niminen farmari-kylä liittyy samaan joukkoon.
New York Millsin kaupunki on Newton townissa, joka perustettiin v.
1877. Perustajien joukossa on useita suomalaisiakin, vaikka nimet ovat
jo amerikalaistuneet niin että esim. Autiosta on tullut Attio,
Puuperästä Poopert, Pikkaraisesta Pekkeine j.n.e.
Itse New York Millsin kaupunki perustettiin 1884. Silloin oli
kaupungissa 300 asukasta. V. 1877 perustettiin täällä maisteri J. V.
Lähteen toimesta “Amerikan Suometar”-niminen sanomalehti. Se todistaa
seudun suomalaisuutta. Vanhimpia suomalaisia on m.m. Olli Pajari, joka
vieläkin reippaana miehenä esittelee vieraalle kaupungin nähtävyyksiä
ja sen “hyviä ihmisiä”. Kaupungin pormestarina on suomalainen mies J.
V. Trupukka.
Kaupunkiin tullessa tuntuu aivan kuin tulisi suomalaiseen kylään.
Kaikkialla kuulee suomea puhuttavan. Suomalaisia liikkeitä on paljon.
Suurin on Kalle Matalan sekatavarakauppa, komea oma liiketalo, varakas
mies, hauska koti. Iloinen terhakka emäntä on liikkeen toinen johtaja.
Perheen taloutta hoitaa rouvan sisar Mary Koste, sairaanhoitaja
ammatiltaan.
Kaupungissa ilmestyy nykyään “Uusi Kotimaa”-niminen suomalainen
sanomalehti, jota on noin 30 vuotta toimittanut maisteri V. Lähde aina
tähän vuoteen asti. Tämä lehti on Amerikan farmari-puolueen, nousevan
nonparttisen liiton äänenkannattaja. Levikkinsä puolesta ehkä suurin
lehti. Tällä kertaa lehteä toimittaa Mr. John A. Mursu, innokas ja
tarmokas omanvoiman mies, josta toivotaan johtavaa miestä farmareille
heidän yhteiskunnallisessa taistelussaan.
Kaupungissa on myöskin henkiset harrastukset korkealla. Kansakoulu on
komea, samoin 4-luokkainen korkeakoulu. Myöskin nuorisoseura on,
puheenjohtajana kaupungin pormestari Trupukka, soittokunta, laulukuoro
j.n.e.
[Kuva: Kauppias Matalan perhe.]
Ensimäinen kirkko tällä seudulla oli Ap. luth. kirkko. Seurakunta
perustettiin 1892. Toinenkin seurakunta on olemassa: “Ev. luth. Pyhän
Pietarin” seurakunta, joka perustettiin 1896. Tämä seurakunta
tunnetaan nyt Suomi Synodin seurakunnan nimellä.
Kaupungissa on kaksi pankkia, joissa molemmissa on suomalaiset
enemmistönä ja molemmissa suomalaiset johtajat. Vanhempaa “First State
Bankkia” hoitaa Mr. _Kalle Hyry_ ja toista “Farmers & Marchants State
Bankkia” Mr. _Emil Andersson_. Viimeksimainitulla on vaimo Alavuden
Sulkavan kylästä. Mr. Andersson on syntynyt Amerikassa.
Suuria yhtiömeijereitä on kokonaista kolme, suuri jauhomylly,
Suomalainen Keskinäinen Palovakuutus yhtiö j.n.e.
[Kuva: Pastori Frans Lehtinen.]
Seutukunnalla asuu noin 14 tuhatta suomalaista. Suurin osa kaupungin
ympäristöstä on suomalaisen kuokan ja auran raivaamaa ja asuttamaa.
Vanhat miehet kertovat että silloin kun he ensimäisinä tänne tulivat,
kantoivat intiaanit tuohiveneitänsä heidän turvemajojensa ohitse.
Muita naapureita ei heillä ollut. Nyt on koko seutukunta mitä
viljavinta maanviljelysasutusta. Kolme miltei kokonaan suomalaista
kaupunkia on kohonnut maamiestemme tarmon ja hien voimalla. “Kun
isänmaassa ei ollut meille köyhille miehille maata, tulimme tänne ja
teimme itsellemme kappaleen isänmaata” — kertoili eräskin 70-vuotias
vanhus vesi silmissä.
Tällä seudulla puhuin yhteensä 11 kertaa, kuulijakunnan aina vain
enetessä.
Ensimäinen puhetilaisuus oli kaupungin elävienkuvien teatterissa,
pienelle kuulijakunnalle, sillä hirvittävä lumituisku esti ihmisiä
tulemasta. Mutta kaikissa seuraavissa esitelmätilaisuuksissa oli
yleisöä enemmän kuin mitä huoneisiin mahtui. Suomalaista
kirjallisuuttakin ostettiin lähes 400 dollarin arvosta. Innostus
jokaisessa puhetilaisuudessa tavattoman korkealla. Vasta täällä
vieraalla maalla ymmärtää mitä isänmaanrakkaus todella merkitsee.
Kotona eläjät eivät sitä koskaan niin syvästi ymmärrä.
Unohtumattomia ovat ne muistot, opetukset ja havainnot, mitä New York
Millsissä sain. Kirjoitan näitä rivejä hartaalla jälleennäkemisen
toivolla.