Näin huulilt' enkelin.
Hän nousi, voittoisana
Löi vallat helvetin.
Kuin ennustus ties' ennen,
Hän kuoloon, hautaan mennen,
Nyt noussut kuolleist' on!
Ja kuolon voittajalta
Nyt voimaa nousemaan
Me saamme synnin alta,
Sit' anomme jos vaan.
Uus voimain lähde meille,
Pois Herrast' eksyneille,
Nyt Jeesus Kristus on!
Hän nous', — oi, riemun sana,
Soi kautta maailman!
Soi, kai'u raikkahana
Nyt kiitos Karitsan!
Nyt kuolossakin kerran
Se, ken on oma Herran,
Voi olla pelvoton!
Niin, kiitos, kiitos sulle
Sa, voitonsankari,
Mi kautta kuolos mulle,
Kautt' ylösnoususi
Toit, hankit pelastuksen,
Niin varman vapahduksen,
Kun sinuun uskon vain!
Mut auta myös sa mua,
Oi, Jeesus rakkahin,
Ett' aina etsein sua
Ma voittoos turvaisin,
Sun sanaas noudattaisin
Tääll' uskoin, kerran saisin
Sun nousta riemuhus!
Patmosluoto.
Patmosluotohon karkoitettiin
Pyhä Johannes muinahin.
Patmosluodossa armoitettiin
Ilmestyksin hän ihanin.
Kärsimykset ja ilmestykset
Näin ne kulkevi rinnakkain.
Kärsimyksien Patmoksessa
Ruusut kauneimmat kukkii vain.
Patmosluodolle Herra vielä
Lapsens' ohjaavi rakkahat.
Kärsimykset ne kohtaa siellä,
Mutta ilotkin ihanat: —
Suuret, kaunihit ilmestykset
Patmosluodossa suodaan vaan.
Kärsimyksien Patmoksessa
Ruusut kauneimmat poimitaan.
Siispä, Patmoksen kautta sulla
Konsa kulkevi täällä tie,
Kons' oot mielellä vaivatulla,
Kärsimyksiin kun polkus vie,
Muista: ihanat ilmestykset
Patmosluodossa nähdään vaan,
Kärsimyksien Patmoksessa
Ruusut kauneimmat poimitaan!
Jo soikoon kiitos Herralle!
(Ps. 68:20,21)
Jo soikoon kiitos Herralle!
Hän laskee kuorman päällemme,
Vaan hän myös auttaa meitä.
Meill' armoinen on Jumala.
Mi ain' on meitä auttava,
Meit' ahdinkoon ei heitä!
Ain' soikoon kiitos Herralle!
Jos iloitsemme, suremme,
Hän ain' on turvanamme.
Hän kuolostakin vapahtaa,
Hän meitä tukee, suojoaa
Myös viime sodassamme.
Jok' aika hällen soikohon
Siis kiitos! Sama hän ain' on,
Jos kuinka meitä johtaa.
Kaikk', kaikk' on hänen armoaan,
Kaikk' ilo, taisto, murhe maan,
Mi meitä täällä kohtaa.
Jos onnea hän antanee,
Tai jälkeen toivomme ei tee,
Kaikk' on se rakkauttansa.
Jos vitsaakin suo, myrskyä,
Ain' onneamme ijäistä
Hän valvoo teoillansa.
Siis lailla pyhän laulajan
Myös alla kuorman raskahan
Näin, veljet, veisatkaamme:
Ain' olkoon kiitos Herralle!
Hän laskee kuorman päällemme,
Vaan myös hält' avun saamme!