(Luukk. 24:29.)
Iltamme joutuupi,
Päivyt se laskevi.
Kanssamme, Herra, käy!
Kanssamme kun sa oot,
Aallotkin pauhatkoot,
Pelkoon ei syytä näy!
Kolkkoa kulku ois,
Jollet sa, Jeesus, sois
Suojaasi, armoais.
Elomme oisi yö,
Lupausten tähtivyö
Jos sit' ei kirkastais.
Kuolomme kuitenkin
Kolkoin ois, kauhe'in,
Jollet ois kanssamme.
Sielumme lohduton
Sais ikivahingon
Päättyissä päiväimme.
Mutta kun, Jeesus, sa
Kuolonkin kolkossa
Laaksoss' oot luonamme,
Turvaist' on taivaltaa,
Syleillä kuolemaa, —
Taivaan on ovi se!
Kanssamme, Jeesus, käy!
Muuall' ei turvaa näy,
Kuin sinuss' yksin vaan.
Turvamme kun sa oot,
Myrskytkin pauhatkoot,
Kuljemme kunniaan!