POLIISIN ÄÄNI. Viisituhatta ensimäinen kerta —

1:NEN ÄÄNI. Viisituhatta viisisataa.

POLIISIN ÄÄNI. Viisituhatta viisisataa — viisituhatta viisisataa

ensimäinen kerta — viisituhatta viisisataa toinen kerta — viisituhatta

viisisataa — (Kustaa kääntyy ja katsoo hermostuneena Kallioon) —

viisituhatta viisisataa —

KALLIO. Kuusituhatta (Hetken äänettömyys).

POLIISIN ÄÄNI. Kuusituhatta ensimäinen kerta — kuusituhatta toinen

kerta — ja kuusituhatta — kolmas kerta. (Kuuluu vasaran paukaus. Kallio

vetää esiin lompakkonsa ja menee sisään oikealle).

KATRI (rientää Kustaan luo ja ottaa häntä kaulasta). Kustaa, saha on

meidän! Voi tätä riemua! Me olemme pelastetut! Anna minulle anteeksi

äskeinen häijyyteni! Minä pakahdun ilosta! Tule pois, huutokauppaväki

ei saa meitä nähdä! (Kallio tulee oikealta. Katri menee hänen luokseen

ja ottaa häntä kädestä.) Vielä kerran: kiitoksia!

KALLIO (Kustaalle). Antakaa sahan seisoa siksi kuin kirjallinen sopimus

on tehty. Minä tulen tänne huomenna. Hyvästi, Saarenpää!

KUSTAA. Hyvästi, rusthollari, ja kiitoksia! Tervetuloa huomenna!

(Kallio menee peräovesta).

KATRI (tarttuu Kustaaseen). Tule pois! (Menevät vasemmalle.

Huutokauppaväki tulee oikealta. Heidän mennessään peräovesta kuuluu

sorina ja ääniä: "Vai sahaamaan Kallion rusthollari rupee?" "Mikäs

Kalliota riivasi?" "Katsos äijää!" j.n.e. Heidän mentyään tulee Kustaa

vasemmalta, ruununvouti ja poliisi oikealta.)

RUUNUNVOUTI. Ja sitten matkaan! — (Kustaalle.) Sepäs kävi nopeasti.

Eihän se hintaansa noussut, mutta ei mennyt ilmaiseksikaan. Vielä

kerran: älkää masentuko, Saarenpää, kiristäkää vieteriä!

KUSTAA (iloisena ja reippaana). Niin täytyy.

RUUNUNVOUTI (katsoo häneen vahan ihmeissään). Jaha, taitaa jo olla

konsti mielessä?

KUSTAA. Kuka tietää!

RUUNUNVOUTI. Kas niin, sillä tavalla! Niin sitä, kun ei päästä aivojaan

seisomaan. Taitaa olla mieli parempi nyt, kun tämä ikävä toimitus on

ohi?

KUSTAA. Surulliseltahan sitä tuntui odotella.

RUUNUNVOUTI. Onnea vain uusille yrityksille! Mennään mekin,

ryöstömiehet, matkaamme ja jätetään talo rauhaan. (Kättelee Kustaata.)

Herran haltuun, Saarenpää, Ja menestystä!

(Ruununvouti ja poliisi menevät).

KUSTAA (ilosta puhjeten). Minä olen pelastettu! Minä olen pelastettu!

KATRI (tulee oikealta. Voitollisesti). Minun ei sittenkään tarvitse

tulla köyhäksi!

(Väliverho).

Väkevämmän tiellä · 第 11 / 17 题