Pölläsen talon tupa: perällä ovi, oikeassa nurkassa iso paistinuuni
ja oikeassa seinässä, keskellä, ikkuna; pitkin seinää lavitsa ja sen
edessä pitkä ruokapöytä, jonka toisella puolella rahi; vasemmassa
seinässä, myöskin keskellä, ikkuna ja pitkin seinää lavitsa
sekä peränurkassa astiakaappi. Uunin ja oven välissä vesisaavi;
vasemmanpuolisessa seinässä, ikkunan ja nurkkakaapin välissä naulakko,
jossa riippuu vaatteita, ohjakset y.m.; orsilla päreitä ja reikäleipiä.
Oikeanpuolisella seinällä, ikkunan ja etualan välillä, kello ja
sen vieressä pieni avonainen hyllykaappi, jossa muutamia kirjoja,
rasia, kampa y.m. Uuninpankon vieressä on kätkyt, hiilikoukku, luuta.
(Sisustus ja kalusto voivat olla paljon yksinkertaisempiakin; varsinkin
voi orret jättää pois).
ASARIAS (istuu pöydän vieressä, ikkunan kohdalla, pää käsien varassa,
synkkänä tuijottaen eteensä; pöydän päässä, hänen edessään, on nuora).
VILLE (tulee, kurkistaen ensin sisään ovesta). Kah! Täällähän se isäntä
istuu. En luullut talossa rist'sielua olevan.
ASARIAS (silmiään vain kohottaen). Täällä — se — vielä — istuu.
VILLE (kätellen). Päivää!
ASARIAS. Päivää!
VILLE. Kuinka niin: vielä? (Istuutuu rahille, pöydän toiselle puolelle,
vastapäätä Asariasta.) Onkos jonnekin matka mielessä?
ASARIAS. On. Mielessä on.
VILLE. Ja minne?