Seuraawassa aiwan hiljakkoin huomatussa tapauksessa oli tarkastaja
aiwan hereillä kuten te ja minä tällä hetkellä. Kysymyksessä olewa
henkilö Robert Bee asuu Wiganissa Englannissa. Seuraawan kummallisen
ilmiön on tarkastaja itse merkinnyt paperille.
"Joulukuun 18 päiwänä 1873 läksimme, waimoni ja minä, waimoni
wanhempien luokse Soutportiin, minun wanhempani oliwat silloin, ainakin
sen mukaan kuin me tiesimme, aiwan terweet. Ehtoopäiwällä seuraawana
paiwänä käwelimme meren rantaa pitkin, yhtäkkiä tulin niin tawattoman
alakuloiseksi, ettei mikään ollut minulle mieleen, seuraus olikin, että
pian palasimme kotipuolelle.
"Äkkiä walitti waimoni pahoinwointia ja sanoi menewänsä äitinsä
huoneeseen muutamaksi minuutiksi. Silmänräpäys tämän jälkeen nousin
nojatuolistani ja läksin salonkiin.
"Nainen, puettu siten, kun hän olisi ulos lähtemäisillään, siwutti
minut, tullen wiereisestä makuuhuoneesta. En woinut eroittaa hänen
kaswojensa piirteitä, koska hän käänsi kaswonsa pois minusta; kuitenkin
terwehdin häntä heti, lausuen muutamia sanoja, mutta en enään muista,
mitä lausuin.
"Samassa silmänräpäyksessä, hänen kulkiessa minun ohitseni, tuli waimoni
äitinsä huoneesta ja kulki juuri sen paikan ohi, missä huomasin naisen,
jota waimoni ei kuitenkaan näkynyt huomaawan. Minä huudahdin heti
suuresti kummastellen: 'Mutta kuka se nainen sitten oli, jonka juuri
kohtasit?' -- 'En minä ole ketään kohdannut', wastasi waimoni wielä
enemmän kummastuneena kuin minä. -- 'Kuinka', wastasin minä, 'etkö
juuri nyt huomannut naista, joka kulki juuri sen paikan ohi, missä sinä
nyt seisot ja joka luultawasti tuli äitisi luota; tällä hetkellä hän
lienee kuistilla'."
"'Se on mahdotonta', wastasi hän, 'tällä hetkellä ei löydy muita ihmisiä
koko talosta, kuin äitini ja me'."
"Wieraita ei myöskään silloin ollut käynyt talossa, tutkimme talon
tyystin, mutta turhaan."
"Kello oli silloin kymmenen minuuttia wailla kahdeksan. Seuraawana
päiwänä saimme sähkösanoman, jossa ilmoitettiin, että äitini samana
tuntina oli kuollut sydänhalwaukseen. Halwaus kohtasi häntä kadulla ja
hän oli puettuna juuri samalla tawalla, kuin outo nainen, joka oli
kulkenut siwutseni."