Sitä virttä laulaminen, joka johtuu mieleen,
Eipä tämä tyttö lähe huonon pojan viereen.
Sepä likka kunniansa häpiällä kantaa,
Joka kerran on joutunut huonon pojan valtaan.
Kerran antoi kaunis likka kehnon pojan suuta,
Heti muuttui halvaksi kuin heittolikan luuta.
Nuori aika on aivan heikko, niinkuin kesäheinä,
Pojat konnat riivatut särkee vaikka seinän.
Ei se poika tuota kovin korvihinsa laske,
Vaikka tyttö toruupi ja on kuin vähä vasten.