Sitä virttä laulaminen, jota johtuu mieleen;
Kumpa kultani tulisi, ottaisinko viereen?
Minäpä se huitra likka, huitra likka raukka,
Istun pojan polvilla vaikka aamuun saakka.
Ei oo mulla surua, ei surua, ei huolta,
Käypi mulla sulhasia Turun tuolta puolta.
Mitäpä mun tarvitsee suurta surua kantaa,
kun on kulta mielessäni, joka ilon antaa?
Kulta se lähti Kuopiohon, tulee sieltä kerran,
Verkahousut jalassa ja kävelee kun herra.
Minun kultani Kuopiossa, minä itse tässä,
Kihlat ompi kirstussani, sormus onpi käässä.
Tule kulta Kuopiosta, tule uuteen tupaan,
Sänky on jo petattu ja vanhemmilt' on lupa.
Veres voi ja lämmin leipä, etkö söisi noita?
Tehty tila ja nätti likka, etkö viereen koita?--
Sitte tänne tultuasi heitä hattusi naulaan,
Ruvetahan vieretyksin, käsi pannaan kaulaan.