Kauan pietty pitoja,
Juotu häitä Pohjolassa,
Pitoja Pimentolassa.
5. Sano Pohjolan emäntä
Ilmariselle sepolle:
"Mit' istut isoni poika,
Weljes wanhin walwastelet?
Istutko ison hywyyttä,
10. Wai emännän armautta,
Naimakansan kauneutta,
Pirtin pienen walkeutta?
Et istu ison hywyyttä,
Et emännän armautta,
15. Naimakansan kauneutta,
Pirtin pienen walkeutta;
Istut impyen hywyyttä,
Neitosesi armautta,
Walwattisi walkeutta,
20. Kanawarren kauneutta.
Sulho wiljon weljyeni!
Wuotit wiikon, wuota wielä,
Ei oo walmis walwattisi,
Suorinut ikisopusi;
25. Puol' on päätä palmikoittu,
Puoli palmikoittawana.
Sulho wiljon weljyeni!
Wuotit wiikon, wuota wielä,
Ei oo walmis walwattisi,
30. Suorinut ikisopusi;
Wast' on hiema hiemoteltu,
Toinen hiemoteltawana.
Sulho wiljon weljyeni!
Wiikon wuotit, wuota wielä,
35. Ei oo walmis walwattisi,
Suorinut ikisopusi;
Wast' on jalka kengitetty,
Toinen kengiteltäwänä.
Sulho wiljon weljyeni!
40. Wuotit wiikon, wuota wielä,
Ei oo walmis walwattisi,
Suorinut ikisopusi;
Wast' on käsi kinnastettu,
Toinen kinnasteltawana.
45. Sulho wiljon weljyeni!
Jo nyt on walmis walwattisi,
Suorinut ikisopusi.
Mene nyt myötä myöty neiti,
Kanssa kaupattu kananen,
50. Kun olit rakas rahalle,
Käpäs kättä antamahan,
Kiewäs kihlan otantahan.
Etpä äiän nuori neiti
Yli pääsi ymmärrellyt,
55. Kahen puolisi katsellut,
Jos laait kautun kaupan,
Ikä on kaikki itkeminen,
Wuosi woikerrehtaminen;
Kun läksit isän koista,
60. Siirryit syntymäsialta,
Emosi elantomailta,
Kantajasi kartanolta.
Ja mikä sulta mielen otti,
Kuka haikian hajotti,
65. Mokomalta mielewältä
Kylän kaiken wiisahalta,
Kun läksit isosi luota,
Oman emosi elolta?
Niin tytär ison kotona
70. Kun kuningas linnassansa,
Niin miniä mieholassa
Kun wanki Wenäehellä.
Luulit yöksi lähtewäsi,
Käyä päiwäksi käkesit,
75. Toiwoit kuuksi kulkewasi,
Puoleksi poikeltawasi.
Etpä yöksi lähtenynnä,
Etkä päiwäksi käennyt,
Etkä kuuksi kulkenunna,
80. Puoleksi poikeltanunna.
Jopa jouwuit wiikommaksi,
Polwemmaksi poikellitse,
Iäksi ison koista,
Elinajaksi emosi.
85. Morsian sisarueni,
Kapulehti laklueni!
Itke koprin kyynelesi,
Kamaloin haluwetesi,
Ison pestyille pihoille;
90. Pisaret ison pihoille,
Lammit taaton lattialle.
Askelt' on piha pitempi,
Waja waaksoa isompi,
Kynnys hirttä korkiampi,
95. Kerran toisen kertoessa."
Neito parka huokaeli,
Huokaeli, henkäeli,
Suru syämmellen panihen,
Wesi silmillen wetihen.
100. Itki koprin kyyneleitä,
Kamaloin haluwesiä,
Ison pestyille pihoille;
Pisaret ison pihoille,
Lammit taaton lattialle.
105. Itse tuon sanoiksi saatti:
"Noinpa tiesin, noinpa luulin,
Noinpa arwelin ikäni,
Sanon kaiken kaswinajan:
Et sä neito ollekkana
110. Oman wanhemman warassa,
Kantajasi kainalossa;
Äskenpä olisit neito
Mieholahan mennessäsi,
Jalka toinen kynnyksellä,
115. Toinen korjassa kosian;
Oisit päätäsi pitempi,
Korwallista korkiampi.
Tuota toiwoin tuon ikäni,
Katsoin kaiken kaswinajan,
120. Wuotin kun hyweä wuotta,
Katson kun kaunista keseä.
Nyt on lähtöni lähemmä,
Toiwoni toeksi saanut,
Saanut jalka kynnykselle,
125. Toinen korjahan kosian.
En lähekkänä ilolla,
Enkä riemulla eriä,
Tästä kullasta koista,
Iän nuoren istumasta.
130. Lähen hoikka huolissani,
Ikäwissäni eriän,
Sykysyisen yön sylihin,
Kewäisen kieran päälle,
Jott' ei jalka jäällä tunnu,
135. Jalan isku iljankolla,
Hangella hamosen toimi;
Jott' ei äiti ääntä kuule,
Eikä iso itkuani.
Mi liekkänä mieli muien,
140. Mieli muien morsianten?
Niin on mieli miekkosien
Kun kewäinen päiwän nousu,
Minun on mieleni polosen
Kuni myötäwän hewosen,
145. Tahi tamman kaupittawan,
Elikk' ostetun orihin.
Niin on mieleni polosen
Kun syksynen yö pimiä,
Talwinen on päiwä musta."
150. Niin sano emo tytölle,
Lausu wanhin lapsellensa:
"Et' oo neiti milläkänä,
Emon tuoma tuollakana,
Ei sinua suolle wiety,
155. Eikä ojalle otettu;
Sait miehen mitä paraimman,
Uroita uhkeimman,
Sait sepänki sen mokoman,
Itse tarkimman takojan.
160. Seppä syöpi selwän leiwän,
Selwemmän sepän emäntä.
Sait miehen metsän käwiän,
Uron korwen kolkuttajan,
Ei sen koirat koissa maata,
165. Pennut pehkussa lewätä.
Kolmasti tänä kewäinä
Nossut on nuotiotulilta,
Hawaunut hawusialta;
Kolmasti tänä kewäinä,
170. Hawu pään on harjaillut,
Warpa wartalon sukinnt.
Et' oo neiti milläkänä,
Emon tuoma tuollakana,
Ompa meiän sulhosella
175. Sata sarwen kantajoa,
Tuhat tuojoa utaren,
Tuhat willan antajoa.
Et' oo neiti milläkänä,
Emon tuoma tuollakana;
180. Ei ole tällä sulhosella
Ojawiertä otratonta,
Kangaswiertä kakratonta,
Wesiwiertä wehnätöntä.
Ompa tällä sulhosella
185. Purnonen joka purolla,
Aumanen joka aholla,
Lepikköiset leipämaina,
Wesakkoiset wehnämaina,
Kaikki rauniot rahana,
190. Kiwet pienet penninkinä.
Et' oo neiti milläkänä,
Emon tuoma tuollakana;
Ompa tällä sulhosella
Pyyhyet pyräjämässä,
195. Wempelellä wieremässä,
Kuusi kullaista käkeä
Längillä lekuttamassa,
Rastahat iloitsemassa,
Rahkehilla laulamassa.
200. Wielä neuon neitoani,
Orpolastani opetan:
Morsian sisarueni,
Kapulehti laklueni.
Kuulestamma kun sanelen,
205. Waimo wanha lausuelen.
Tulet toisehen talohon,
Toisehen emän alahan,
Perehesen wierahasen;
Toisin toisessa talossa,
210. Toisessa emän alassa,
Perehessä wierahassa,
Ei niinkun omon koissa,
Oman wanhemman warassa.
Ellös sie sinä ikänä,
215. Kuuna kullan walkiana,
Tawoton talohon mennö,
Miehueton mieholahan.
Talo tapoja kysywi,
Tapoja talo pahaki;
220. Mies on mieltä koittelewi,
Mies mieltä epäpätöki.
Noita sie kowin waroa
Ukon luista leukaluuta,
Anopin kiwistä kieltä,
225. Kyyn kylmiä sanoja,
Naon niskan nakkeloita.
Jos ukko susi supussa,
Akka karhu karsinassa,
Kyty kyinä kynnyksellä,
230. Nato nauloina owella;
Sama armo antaminen,
Alemma kumartaminen,
Kun ennen emon koissa,
Oman wanhemman warassa,
235. Taattoa kumartaminen,
Weljeä waroaminen.
Kuule neiti kun sanelen,
Waimo wanha lausuelen;
Piä tarkat hiiren korwat,
240. Teräwät jalat jäniksen,
Nisät nuoret notkuttele,
Kaula pesty kaarruttele,
Niinkun tuore tuomen latwa,
Wasta kaswawa kataja.
245. Elä suihka sutsunatta,
Eläkä räämi rätsinättä,
Elä kengättä kehaja.
Kuule wielä kun sanelen,
Waimo wanha lausuelen;
250. Laai willaset hamuet
Yhen willan kylkyestä,
Keitä otraset oluet,
Makujuomat maltahiset,
Yhen otrasen jywästä,
255. Kolmen puisen poltakselta.
Pese penkit illoin, aamuin,
Pöyät keskipäiwälläki,
Lattia wesin walellos
Wiikon päästä wiimmestäki.
260. Kuule wielä kun sanelen,
Waimo wanha lausuelen;
Ei joua talonen waimo
Aina pirtissä asua.
Käyä on kujat kuurullansa,
265. Lääwät länkämöisillänsä,
Sieltä toimeta tupahan,
Siell'on lapsi itkemässä,
Pieni peitetten sisässä,
Eikä lausu lapsi rukka,
270. Saata kieletön sanoa,
Onko wilu taikka nälkä,
Ennen kun tulewi tuttu,
Elikk' äitin ääni saapi.
Kuule wielä kun sanelen,
275. Waimo wanha lausuelen;
Piä lusikat luwussa,
Astiasi arwelussa,
Jott' ei kasit kanneltaisi,
Linnut liiat peitettäisi;
280. Pyhät on pihlajat pihalla,
Pyhät oksat pihlajassa,
Marjaset sitäi pyhemmät.
Sulho wiljon weljyeni!
Ellös sie meiän kanoa
285. Wiekö wehma huhmarelle,
Panko parkin surwontahan,
Olkileiwän leiwontahan,
Petäjäisen pieksäntähän.
Wieös sie meiän kanoa,
290. Wieös wiljamättähälle,
Otrapurnon purkajaksi,
Wilja wiploin wiiliäksi.
Pannos sie meiän kanoa
Leiwän paksun paistajaksi,
295. Wehnäleiwän leipojaksi,
Taikinan taputtajaksi.
Sulho wiljon weljyeni!
Ellös sie meiän kanoa
Opastello orjan ruoskin,
300. Nahkaruoskin naukuttao,
Witsoin wiisin winguttao,
Waljan päällä wanguttao.
Tiesi neittä, tiesi nuorta,
Tiesi neien nuorta mieltä;
305. Neuo neittä wuotehella,
Opeta owen takana,
Wuosi kausi kummassakin
Yksi wuosi suusanalla,
Toinen silmän iskemällä,
310. Kolmansi jalan polulla.
Kun ei sitte siitä huoli,
Tuostakana ei totelle,
Ota ruoko ruowostosta,
Saraheinä kankahalta;
315. Saran syrjällä syseä,
Korahuta korttehella,
Ruoskasella ruokosella,
Witsasella willasella.
Kun ei wielä siitä huoli,
320. Tuostakana ei totelle,
Ota witsa wiiakosta,
Oksa koiwun onkelmosta,
Tuoppa turkin helman alla,
Talon toisen tietämättä;
325. Sillä hauo hartioita,
Pehmitä perälihoja,
Ellös silmiä siwellö,
Elä kolmia koseta;
Tuostapa kyty kysyisi,
330. Tuosta appi arweleisi:
Onko se suen repimä,
Wai on karhun kaiwelema?"
Neiti parka huokasekse,
Huokasekse, henkäsekse,
335. Suru syämelle panihen,
Wesi silmille wetihen,
Itse itkulle hyräyty,
Sanan wirkko, noin nimesi:
"En minäkän ennen ollut
340. Mustin muita neitosia,
Kalpeampi ween kaloja;
Tulin muita mustemmaksi,
Kalpeammaksi kaloja.
Millä maksan mammon maion,
345. Millä isoni hywyyen?
Kiitän mä iso sinua
Entisistäni eloista,
Parahimmista paloista,
Murkkinoista muinosista.
350. Kiitän mä emo sinua
Nuorra tuuwiteltuasi,
Pienosna pieltyäsi,
Maion ruokiteltuasi.
Kiitän mä koko perehen,
355. Kaikki kaswinkumppalini,
Joien joukossa elelin,
Kaswon kanssa kaswinajan.
Lähen nyt tästä kun lähenki,
Tästä kullasta koista,
360. Ison saamasta salista,
Äitin kestikellarista.
Jää nyt pirtti terweheksi,
Pirtti lautakattoinesi;
Hywä on toiste tullakseni,
365. Kaunis kaaputellakseni.
Jää nyt sintsi terweheksi,
Sintsi lautasiltoinesi;
Jääppä piha terweheksi,
Piha pihlajaisinesi.
370. Jätän kaikki terweheksi
Maat ja metsät marjoinensa,
Järwet saoin saarinensa,
Kankahat kanerwinensa."
Sillon seppo Ilmarinen
375. Koppo neien korjahansa,
Itse tuon sanoiksi wirkki:
"Jää nyt Pohjola hywästi,
Jääkäi kaikki terweheksi,
Kaikki mäntyset mäellä,
380. Puut pitkät petäikössä,
Katajatki kankahilla,
Kaikki maassa marjan warret,
Wesatki ween sisässä,
Lepän lehwät, koiwun kuoret,
385. Kuusenjuuret, terwas kannot."
Ajoa kahattelewi
Noita Pohjan rannikoita,
Simosalmien siwutse,
Hietaharjun hartiotse;
390. Käsi ohjassa orosen,
Toinen neitosen nisissä,
Jalk' on laialla rekosen,
Toinen neion reitosilla.
Neito parka huokasekse,
395. Huokasekse, henkäsekse:
"Wilu on olla wiltin alla,
Kolkko korjassa eleä."
Ajo matkoa wähäsen,
Pikkuruisen piirahteli;
400. Neiti päätänsä kohotti,
Kysytteli, lausutteli:
"Mi on tästä poikki juossut,
Ku on kurja kulkenunna?"
Itse seppo Ilmarinen
405. Sanan wirkko, noin nimesi:
"Jänö on tästä poikki juossut,
Jänön poika polkutellut."
Neiti tuon sanoiksi wirkki:
"Parempi olisi olla,
410. Parempi olettelisi,
Jänön juoksewan jälillä,
Koukkupolwen polkumilla,
Kuni korjassa kosian."
Sillon seppo Ilmarinen
415. Murti suuta, wäänti päätä,
Murti mustoa hawenta,
Ajoa kahattelewi;
Ajo matkoa wähäsen,
Pikkuruisen piirahteli.
420. Neiti päätänsä kohotti,
Sanan wirkko, noin nimesi:
"Mi on tästä poikki juossut,
Ku on kurja kulkenunna?"
Se on seppo Ilmarinen
425. Itse wastaten sanowi:
"Repo on tästä poikki juossut,
Kettu käyä kelkytellyt."
Neiti tuon sanoiksi wirkki:
"Parempi olisi olla,
430. Parempi olettelisi,
Rewon juoksewan reessä,
Ketun käyän kelkkasessa,
Kuni korjassa kosian."
Sillon seppo Ilmarinen
435. Murti suuta, wäänti päätä,
Murti mustoa hawenta,
Ajoa kahattelewi;
Ajo matkoa wähäsen,
Pikkuruisen piirahteli,
440. Neiti päätänse kohotti,
Kysytteli, lausutteli:
"Mi on tästä poikki juossut,
Ku on kurja kulkenunna?"
Itse seppo Ilmarinen
445. Sanan wirkko, noin nimesi:
"Karhu on tästä poikki juossut,
Ohto juosta jolkutellut."
Neiti tuon sanoiksi wirkki:
"Parempi olisi olla,
450. Parempi olettelisi,
Kontion kiwikolossa,
Karhun louhikammarissa,
Kun tämän kosian reessä."
Itse seppo Ilmarinen
455. Murti suuta, wäänti päätä,
Murti mustoa hawenta,
Sanan wirkko, noin nimesi:
"Elä huoli neiti parka,
Kun saat kosian kotihin,
450. Syöt sä weitsettä lihoa,
Juot olutta kauhasetta."
Ajawi kahattelewi
Noita Wäinölän ahoja,
Kalewalan kankahia;
455. Wirkku juoksi, matka joutu,
Reki wieri, tie lyheni,
Jalas paasinen patsasi,
Aisa koiwunen kolasi,
Kapla tuominen kalahti,
460. Jo kohta koti näkywi,
Omat tuwat tupruawi.
Kuudestoista Runo.
Ilmarinen morsionensa saapi kotia. Äiti wastassa ilotteleksen, ja
pojalta kyselee, miten matkansa on terweenä ja onnellisna kulkenut.
Käskee morsianta sisään jo kauan uotetuksiki sanoen. Katselee,
kiittää kauniiksi morsianta; syöttää, juottaa rahwaan yltäkylläsesti.
Päätteeksi wanha Wäinämöinen laululle rupiawa ylistää sulhoa ja
morsianta, kiittää emännän, isännän, patwaskan, saajan naisen ja
kaiken kutsurahwaan.
Jo kumu kujalta kuulu,
Kuulu luota ruoskan roiske,
Rannalta reen ratsina,
Aisan kalke kaiwotieltä.
5. Itse äiti Ilmarisen
Sanan wirkko, noin nimesi:
"Se on poikani rekonen;
Jo tulewi Pohjolasta.
Käkyet kukahtelewi
10. Korjan kirjawan kokalla,
Orawat samoelewi
Aisoilla waahterisilla,
Tetryet kukertelewi
Päällä luokin kyynäppäisen.
15. Kylä uotti uutta kuuta,
Miero päiwän nousentoa,
Lapset maata mansikkaista,
Telat terwaista wenettä,
Mie on uotin poikoani,
20. Poikoani minnoani.
Lähes nyt kohti näitä maita,
Kohti näitä kartanoita,
Ison saamille tuwille,
Wanhemman warustamille."
25. Se on seppo Ilmarinen
Jo kohti kotia läksi,
Ison saamille pihoille,
Wanhemman warustamille;
Laialla sinikeränen,
30. Toisella punakeränen.
Keskellä kesäreponen.
Sano äiti Ilmarisen:
"Sulho wiljon weljyeni!
Käwitkö tiesi terwehenä,
35. Matkasi imantehena,
Saitko neien, woitko linnan,
Sorritko sotiweräjän,
Haukutitko linnan hallit,
Itketitkö linnan immet,
40. Nauratitko linnan naisen,
Lewititkö neien lemmen,
Anopissa käyessäsi,
Apen luona ollessasi?
Jo tuon nään kyselemättä,
45. Arwoan anelematta;
Jo on sotka suojassasi,
Kana kainaloisessasi.
Kenpä toi tämän walehen,
Sulhon tyhjin tulleheksi,
50. Ratsun jouten juosseheksi?
Eipä sulho tyhjin tullut,
Eikä ratsu jouten juossut;
On mitä oron weteä,
Liinaharjan liikutella.
55. Nouse nyt korjasta koria,
Hywä lahja laitiosta.
Nouse ilman nostamatta,
Ylene ylentämättä;
Jos on nuori nostajasi,
60. Ylpiä ylentäjäsi.
Pole jalka jalaksella,
Toinen poikkipuolisella;
Astu tietä temminkäistä,
Maata maksan karwallista,
65. Sikasen silittämäistä,
Porsahaisen polkomaista,
Lampahan latsottamaista,
Hewon harjan hieromaista.
Astu hanhen askelilla,
70. Taputa tawin jaloilla,
Noilla pestyillä pihoilla,
Kaunihilla kartanoilla,
Apen saamilla pihoilla,
Anopin asettamilla,
75. Kyyn kyllä polkemilla,
Naon aina astumilla.
Astu sintsiä sileätä,
Sorsanluista sotkuttele;
Jo täällä tänä kesänä,
80. Tänä suurena suwena,
Owet aina aukieli
Owellista aukiaista;
Käkäset käsertelihen
Sormuskättä sulkiaista;
85. Kynnykset kykertelihen
Hienohelman hempujaista.
Jo täällä tänä kesänä,
Tänä suurena suwena,
Siwuin sintsi siirtelihen
90. Sintsillistä siiwojaista;
Perin pirtti pyörähteli
Pirtillistä pyyhkiäistä.
Jo täälla tänä kesänä,
Tänä suurena suwena,
95. Silta soitti sorsanluinen
Sillallista seisojaista;
Laki kultanen kulisi
Laen alla astujaista;
Ikkunat ilottelihen
100. Ikkunaisen istujaista.
Jo täällä tänä kesänä,
Tänä suurena suwena,
Aittaset alentelihen
Aitallista aukojaista;
105. Lääwäset lähentelihen
Lääwällistä lääniäistä;
Tanhuaiset taantelihen
Tanhuallista tawia.
Jo täällä tänä kesänä,
110. Tänä suurena suwena,
Aion ammo aikalehmä
Aikawihkon antajaista;
Mäkähti kewätkaritsa
Palasen parantajaista;
115. Kesäuuhi ullotteli
Heinän hienon heittäjäistä.
Terwe nyt piha täysinesi,
Piha wierahaisinesi,
Ulkonen urohinesi!
120. Terwe wajo täysinesi,
Wajo wierahaisinesi,
Tuohikatto kansoinesi.
Terwe pirtti täysinesi,
Pirtti wierahaisinesi,
125. Lauta katto lapsinesi.
Terwe kuu, terwe kuningas,
Terwe nuori naimakansa.
Eipä täss' oo ennen ollut,
Eikä ennen, eikä eilen,
130. Tämän joukon juoleutta,
Tämän kansan kauneutta.
Sulho wiljon weljyeni!
Osotteles ostettusi,
Saoin markoin maksettusi,
135. Tuhansin lunastettusi.
Toitko sen, jonka käkesit?
Käkesit käkösen tuoa,
Maalta walkian walita,
Kuletella kukkulaisen.
140. Jo tuon nään kyselemättä,
Arwoan anelematta,
Toit käkösen tullessasi,
Maalta walkian walitsit,
Kulettelit kukkulaisen.
145. Hywä mutso, kaunis mutso,
Mutso walkian werewä!
Hywinpä koissa kuuluit,
Tyttönä ison koissa,
Hywin kuulu kuun ikäsi
150. Miniänä mieholassa."
Siitä äiti Ilmarisen
Syötti, juotti wierahia.
Syötti suin sulassa woissa,
Koprin kuorekokkaroissa,
155. Noita kutsuwierahia,
Kutsuloille kunnioiksi.
Jo oli wiikon juomat pantu,
Saatu otraset oluet,
Noille kutsuwierahille,
160. Kutsuloille kunnioiksi.
Oipa kupit kukkusilla,
Wait warpalaitehilla,
Oli kystä kyllin syöä,
Kyllin syöä, kyllin juoa,
165. Noilla kutsuwierahilla,
Kutsuloille kunnioiksi.
Jo huuhto humala parran,
Waahti parran walkoali,
Olut juoksi orren päästä,
170. Sima waarnojen sisästä,
Noille kutsuwierahille,
Kutsuloille kunnioiksi.
Kukapa tuossa kukkujaksi,
Lailliseksi laulajaksi?
175. Waka wanha Wäinämöinen,
Laulaja iän ikuinen,
Itse lauluille rupesi,
Töille wirtten työntelihen.
Sanowi sanalla tuolla,
180. Lausu tuolla lausehella:
"Eipä täss' oo ennen ollut,
Eikä warsin wasta liene,
Tämän sulhon tenhoutta,
Tämän morsion somuutta,
185. Tämän tukun turpeutta,
Nuorison imartuetta.
Ketäpä mä tässä kiitän?
Emännän mä ensin kiitän.
Kenpä täss' eho emäntä?
190. Ilmarin eho emäntä.
Pannut on otraset oluet,
Makujuomat maltahiset,
Imelät hänen itunsa,
Makiat on maltasensa,
195. Ei oo iskulla itunsa,
Eikä maalla maltasensa.
Ei hän surrunna susia,
Pelännyt metsän petoja,
Mallasteitä matkatessa,
200. Saunahan samotessansa.
Ei hän koukulla kohinut,
Aina koprilla kohenti,
Kämmenellä käännätteli,
Sowitteli sormillansa.
205. Itse leipo leiwät suuret,
Isot talkkunat taputti,
Hywän joukon juominkihin,
Hywän rahwahan remuhun;
Syötti wierahat wälehen,
210. Nosti leiwät leppiästi.
Emännän mä ensin kiitin,
Kiitän itsensä isännän.
Kenpä täss' on pää pätewä,
Päiwän päällinen omena?
215. Ilmarin iso isäntä,
Se täss' ompi pää pätewä,
Päiwän päällinen omena.
Se on suolta suojat saanut,
Suojat saanut, hirret tuonut,
220. Seinät salwanut salolta,
Hirret hirmulta mäeltä,
Malot marjakankahilta,
Tuohet tuomiwaaran päältä,
Ruotehet roweikolta,
225. Sammalet sulilta soilta.
Pannut on penkin pensaista,
Pannut paikalle hywälle,
Asettanut ankaralle.
Jo itse isännän kiitin,
230. Wuota kiitän patwaskani.
Ken on pantu patwaskaksi,
Ken otettu oppahaksi?
Kylän paras patwaskana,
Kylän onni oppahina.
235. Ompa meiän patwaskalla
Paita päällä palttinainen.
Pääll' on haljakka sininen,
Päällä paian palttinaisen;
Helmat hietoa wetäwät,
240. Maata maksan karwallista.
Päälle on ussakka utunen,
Päällä haljakan sinisen;
Se on Kuuttaren kutoma,
Päiwättären keträämä,
245. Kesäuuhen untuwista,
Talwilampahan takuista,
Ajalla tulettomalla,
Tulen tietämättömällä
Ompa meiän patwaskalla
250. Parta kullan palmikoissa,
Kutrit kullan suortuwissa,
Ompa meiän patwaskalla
Päässä kultanen kypäri,
Päällä kutrin kultalatwan,
255. Puhki taiwosen puhuja,
Läpi metsän läässöttäjä.
Jopa kiitin patwaskani,
Wuota kiitän saajan naisen.
Mist' on saatu saajan nainen,
260. Kust' otettu ollallinen?
Tuolt'on saatu saajan nainen,
Tuolt' otettu ollallinen,
Takoa Tanikan linnan,
Uuen linnan ulkopuolta.
265. Eipä wielä sieltäkanä,
Ei perän pereäkänä;
Mist' on saatu saajan nainen,
Kust' otettu ollallinen?
Tuolt' on saatu saajan nainen,
270. Tuolt' otettu ollallinen,
Wienan päälliltä wesiltä,
Ulapoilta aukeilta.
Eipä wielä sieltäkänä,
Ei perän pereäkänä;
275. Mist' on saatu saajan nainen,
Kust' otettu ollallinen?
Kaswo mansikka mäellä,
Puolukkainen kankahalla,
Pellolla heliä heinä,
280. Kukka kultanen aholla;
Siit' on saatu saajan nainen,
Siit' otettu ollallinen.
Saajan naisen suu somanen,
Kuni Suomen sukkulainen,
285. Saajan naisen sirkut silmät,
Kuni tähet taiwahalla,
Saajan naisen saapka suuri,
Kuni pysty pilwen kokka,
Saajan naisen saappahaiset,
290. Kuni hanhuet hawulla.
Ompa meiän saajan naisen
Kaulassa heliät helmet,
Käet on kullan käärilöissä,
Sormet kullan sormuksissa,
295. Korwat kullan koltuskoissa,
Silmäripset simsukoissa.
Jo nyt kiitin saajan naisen,
Wuota kiitän kaiken kansan.
Eipä täss' oo ennen ollut,
300. Eikä ennen, eikä eilen,
Tämän kansan kauneutta,
Tämän nuorison somuutta.
Niin on wäki haljakassa,
Kuni metsä huutehessa,
305. Alta on kun aamurusko,
Päältä on kun päiwän koite.
Olipa huokiat hopiat,
Rahataskut tanterilla,
Meiän kutsuwierahilla,
310. Kutsuloille kunnioiksi.
Tengoin teillä, markoin meillä,
Polttinoin kylän pojilla,
Alttinoin kylän akoilla,
Neljin riunoin neitosilla.