Oottako kuullu kuinka nuaren Piikkiloukon flikkaan käythin täs
kissaviikkojen aikana?
Että tiätääsiä, mihinä se Piikkiloukko on, sanon senki, että s'oon
Teuvan Äystöön kylän ja Norinkylän välis ja nuarten kesken sanotahan
sitä oikeen Pikku-Suameksi. Siältä on Lammasnevan rantaa lyhyt
Norinkylähä ja Kirvesmäkiä pääsöö Äystöön kylähä ja Havinnevaa taas
Hangaskylähä ja päinvastoon joka suuntahan kolmellen tahollen, niin
että siin'on flikkaan keksittävä konstia saara kulloonkin aikanansa
tiaron, mistä päin flikoollen tuloo friiaria lauvantakiehtoona.
Mutta nyt n'oon senkin keksiny.
Elikk' oikiastansa ei n'oo Teuvan flikat, jokka sen on keksinehet.
Sit'on käyttäny jo Teuvan flikkaan isuäireen isuäireet kun ne
paapan-paapan-paappaa orottelivat luthin tulovaksi.
N'oli ne Piikkiloukon ilooset flikat panemas pellovaattia riiheen ja
kokoonnuut kaikin sinne niitä pellovaattia reiraamahan. Ja tiätysti
heti tulit puheeksi, että misthän päi ny tänä ehtoona tuloo poikia.
Hilta kohta sanoo että:
— Kattothan! Mä kyll'osaan konstin.
Ja sitte kaikki flikat yhthen trusahan Hiltan ympäri ja Hilta sylkäästä
truiskas kouran pohjahan ja flättäs etusormella keskelle sylkyä, niin
että sylky prisahti flikkaan silmhin, eikä kukaan nähny pitkihi aikoohi
mitää. Pyhkiivät vaan hilkun nurkalla muatuansa ja sanoovat että:
— Min'en nähäny sitte yhtään mitää, mihkä päi se lenti.
Mutta Hilta osas toisenkin konstin. S'ooli sellaane, että kriivaasthin
tulistikulla valakia ja sitte syljetthin etusormen ja peukalon
päähän, ettei polta ja otethin kiinni palavaha tulispäähä ja tikunpää
käännethin ylähäppäi. Sitte kattotihin silmät tapilla mihkä päi karsi
kaatuu, nii siältä päi tuloo friiaria.
Kaikki flikat kattoovat voorostansa, mutta sitte sanoo Hilta että:
— Mun rämpsähti nii ettei sitä oikee tiärä, mihkä päi se viisas.
Ja koitti uurestansa. Mutta karsi rumaane putoski rohtimien sekaha ja
samalla tollahti koko rohorinläjä ilmiliaskaha. Ja flikat törmäsit
kaikin riihestä ja huusit ja hosuut ovella, kun valakia roihas
riihestä. Riihi paloo pahanpäivääseksi ennenku kerithi häthä.
Ku sitte vakuutusmiähet kyselit, mistä valakia on pääsny irti, ei
flikat tiänny mitänä sanua. Miähet meinas, jotta flikat on polttanu
piippua, mutta flikat sanoo että:
— Hui hai, ei m'oo polttanu!
Ja ne unohrit siinä rytäkäs flikat aiva, mihkä päi se karsi kaatuu,
eikä n'oo sitte enää tohtinu koittaa.