Marfa, Akulina ja Matrjona.
_Marfa_. (Tulee toiselta, Akulina toiselta puolelta. Akulinalle.) Olisin
jo taannoin tullut, vaan kävin tyttäreni luona. No, mitenkä ukko
jaksaa? Vai tekeekö jo lähtöä?
_Akulina_. (Ottaa vaatteita.) Kukas hänet tietää. Minä olin joella.
_Marfa_. (Osoittaen Matrjonaa.) Kukas tämä tässä on?
_Matrjona_. Sujevasta olen, Nikitan äiti, kultaseni. Terveeks’,
terveeks’! Ihan on kuihtunut miesraukka, veljesi, ihan. Itse
vastikään kävi tässä ulkona. Käykää, sanoi, sisartani hakemassa,
sillä sanoi... Voi! Joko lie kuollutkin?