Matrjona, Anisja ja Akulina.
_Anisja_. (Seisoo pelästyneenä.) Voi, mitenkä hänen lienee...
_Matrjona_. Jokos hän kuoli?
_Anisja_. Eikö lie kuollut. Kun otin, niin ei hievahtanutkaan.
_Matrjona_. Mene tupaan, tuossa tulee Akulina.
_Anisja_. Minähän sitä olen rikkonut, vaan entäs hän, ja rahat...
_Matrjona_. Ole jo tuossa ja mene tupaan! Ka, tuossahan Marfakin on.
_Anisja_. Nyt luotin häneen; vaan mitähän tästä tullee. (Menee.)