syntyi 1864 etelä-Venäjällä polveutuen eräästä simbiriskiläisestä
aatelissuvusta. Ylioppilaaksi päästyään opiskeli hän Kasanin
yliopistossa ensin juridikaa ja sitten luonnontiedettä, ottamatta
kuitenkaan kumpaistakaan alaa erikoisalakseen. Kuitenkin täytyi hänen,
luultavasti politisista syistä, lopettaa opintonsa.
Tämän jälkeen antautui hän sanomalehtialalle toimien kirjeenvaihtajana
useissa aikakauslehdissä. Hän on kirjoitellut m.m. Ruskoje
Bogatstwo'on, Nowoje Slowo'on Sisn'iin, Ruskaja Misl'iin y.m. Sisn'in
toimitukseen liittyi hän myöhemmin vakinaisesti, mutta siirtyi mainitun
lehden lakattua maaseutuosaston toimittajaksi Ruskaja Misl'iin. Hänen
mainitussa lehdessä julkaisemansa "maakuntakuvat" herättivät ansaittua
huomiota sattuvina ja nerokkaina Venäjän maalaiselämän kuvauksina.
Mutta ei ainoastaan sanomalehtimiehenä, vaan myöskin kirjailijana on
T. tehnyt itsensä tunnetuksi. Varsinkin novellistina on hän ollut
sangen tuottelias. Niiden joukossa ovat ansiokkaimpia kokoelmat
"Invalidy" (Invalidit) ja "V otstavku" (jäähyväishetkellä). Kaikkiaan
on hänen novellikokoelmiaan ilmestynyt 18 kpl. kustannusliike "Snanien"
kustannuksella, jossa liikkeessä m.m. Maksim Gorjki on osakkaana ja
joka on kustantanut Gorjkin, Andrejeffin, Kuprinin y.m. mestariteoksia.
T. oli muutenkin sangen lähellä mainittuja kirjailijoita, kuuluen
samaan kirjalliseen piiriin ja ollen läheinen ystävä heidän kanssaan.
Nyt on tuo ystävyys kuitenkin laimennut, josta syystä hänen viimeiset
tuotteensakin ovat ilmestyneet erään toisen kustannusliikkeen
kustannuksella Moskovassa.
Se seikka, että T. nuorena ylioppilaana joutui politiseen ilmapiiriin
ja nuorten, sivistyneiden, vapaamielisten ylioppilaiden, n. k.
"nuorvenäläisten", seuraan, on antanut leiman koko hänen tuotannolleen.
Hän liikkuu sangen mielellään politisilla aloilla ja kuvailee Venäjää
juuri sellaisena kuin se esiintyy vapaamielisten, niin ylhäisten kuin
alhaisten, sivistyneiden kuin sivistymättömien silmissä. Myöskin seuraa
hän mielellään Marxin viittomaa yhteiskunnallista tietä.
Dramatisella alalla on T. tehnyt itsensä tunnetuksi etupäässä
dramoillaan "Za slavon" (Kunniatta), "Druzja publiki" (Julkisuuden
ystävät) ja "Jevrei" (juutalaisia), joka viimeksimainittu näytelmä on
esitetty Suomessakin Maaseututeaatterissa. T:n huvinäytelmät ovat sen
sijaan vähäpätöisempiä. Niitä ei voida verrata hänen dramoihinsa, jotka
uudenaikaisen tyylinsä ja rikkaan vuoropuhelunsa suhteen usein kohoavat
runoilutaidon huippuun. Aihe on niissä kyllä suppea ja käsittely
lyhyttä, mutta vuoropuhelu sisältää syväaatteisia totuuksia ja osoittaa
kirjailijan selväsanaiseksi ja vakavaksi työskentelijäksi. — Aivan
viime aikoina on T. myöskin eräillä fantasia-näytelmillään saanut
suurta suosiota venäläisen yleisön keskuudessa.
_Suomentaja_.
Ensi aste.