[1] Topeliuksen v. 1850 ilmestynyt kertomus. _Suoment. muist._
[2] Sianpää, Häränpää ja Häräntähti. _Suom. muist._
[3] Almosa = almu. _Suom. muist._
[4] Lehmus = lind. _Suom. muist._
[5] Mun = suu. _Suoment. muist._
[6] Kasvientutkija Liljeblad sai oppineilta toisenlaisen todistuksen.
Kun Linnén oppilas, kuuluisa Daniel Thunberg, sittemmin arvosteli
Liljebladin ruotsalaista Floraa (kasviota), lausui hän, tosin vähän
liian ankarasti: "Deus creavit, Linnaeus ordinavit et Liljeblad
perturbavit." -- Jumala loi, Linné järjesti ja Liljeblad sotki
(kasvikunnan).
[7] Koskettaa tähtiä = tulla kuolemattomaksi.
[8] Kreivi Tessin y.m. perustivat sen v. 1735.
[9] Vihamiehen voitan ma alhaisen
ylenkatsein ja kilvellä hyveiden.
[10] Kreivi Tessinin isoisän isä oli Stralsundin raatiherra.
[11] Välskäri olettaa sen Ulriikan päiväksi, 4:nneksi päiväksi
heinäkuuta. Senaikaiset aikakirjat sitävastoin sijoittavat juhlan
Loviisan päivään, 25:nteen päivään elokuuta, mistä tässä on
huomautettava siitä syystä, ettei niin merkillistä tapausta kuin Kiinan
vihkiminen oli, sijoitettaisi väärään päivään. Heinäkuun 4 päivä ei
sovi yhteen kuninkaan Suomeen tekemän matkan päivämäärien kanssa.
[12] Hän lisää päiväkirjassaan: "_J'ai vu un temps, on il avait pas 20
jolis visages dans tout Stockholm_". (Olen nähnyt ajan, jolloin koko
Tukholmassa ei ollut kahtakymmentäkään kaunista naista.)
[13] Gast merkitsee oikeastaan peikkoa, aavetta sekä laivamiestä, mutta
myöskin reuhakkoa, metelöitsijää.
[14] Aura, nyt otsasi nostaos, riemuiten tanssios. Suomi!
Kunnia mimmoinen! Päivä mik' onnellinen!
Päiv' ikävöity! Nyt uudet vuos'sadat koittavat sulle,
maan Isä kun haluaa tulla sun rannoilles.
[15] Kukkuraisimman yhteisen ilon, syvimmän alamaisuuden,
vilpittömimmän uskollisuuden ja täydellisimmän kuuliaisuuden
todistukseksi, Porvoon Runottarien pyhittämä.
[16] Blom = kukka. _Suoment. muist._
[17] Vaarallisia matalikkoja Pohjanlahdessa.
[18] Kellarirenki Hornay, teurastajarenki Ekerman y.m. Vaasassa
säilytetään vielä täydellinen, tässä merkillisessä tilaisuudessa
kuningas Aadolf Fredrikin mukana olleen seurueen luettelo. Koko
seurueen lukumäärä nousi Suomessa matkustettaessa 78 henkeen, mutta
kaikki ne eivät olleet mukana Vaasassa.
[19] Sen nimi on suomennettuna: "Kuninkaan Onnellinen Matka Tukholmasta
Ahvenan Meren yli, Uudenmaan, Hämeenlinnan, Torun ja Porin läänien,
sekä Pohjanmaan, Norrbottenin, Länsipohjan, Ångermanlannin, Medelpadin,
Helsinge-, Gestrike- ja Uplannin kautta Drottningholmaan. Alettu 12
päivänä Kesäkuuta, päättynyt 10 päivänä Elokuuta 1752. Sepittänyt
Hjalmar. Lauletaan kuin: Rest hafver jag över vatten j.n.e.
Tukholmassa, painettu P.J. Nyströmin kirjapainossa 1752." Nämä nyt ylen
harvinaiset laulut, joista kaksi säkeistöä jo tätä ennen on tähän
kirjaan otettu, olivat välskärille tuntemattomat, mutta säilytetään
Suomen yliopiston kirjastossa jälkimaailman mielen ylennykseksi.
[20] 15 p. kesäkuuta.
[21] 16 ja 17 p.
[22] 18 ja 19 p.
[23] 19 ja 20 p.
[24] 20 p.
[25] 21 p.
[26] 23 p. H.K.M.:n korkea nimipäivä.
[27] 23 p.
[28] 27 p.
[29] 28 p.
[30] 29 ja 30 p. kesäk. ja 1 p. heinäk.
[31] 3 p. heinäk.
[32] 4 p.
[33] 7 p. heinäk.
[34] 10 p.
[35] 13 p.
[36] 15 p.
[37] 16 p.
[38] 18 p. heinäkuuta.
[39] Aadolf Fredrik rakasti komeutta matkoillaan. Tessin huomauttaa
siitä päiväkirjassaan: "Preussin kuningas Fredrik matkusti, ollen itse
kahdeksas, Pyrmontiin; Aadolf Fredrik kulki v. 1761 Lokaan 450
hevosella."
[40] Välskäri näkyy tässä käyttäneen puhetta, jonka kappalainen Tunaes
Anundsjössä Ångermanlannissa _aikoi_ pitää hänen majesteettinsa
matkustaessa sen kautta ja joka on otettuna "Lärda Tidningariin" vuoden
1752 100:nteen numeroon. Olisi ehkä liian rohkeata väittää, että
arvoisan rovasti Hedmanin sanat sattuivat aivan samoin, mutta luultavaa
kuitenkin on, että ne kirjaimen ja hengen puolesta sointuivat hyvinkin
hyvästi yhteen tämän mainitun puheen kanssa, joka on oikea loistonäyte
sen ajan alamaisesta kaunopuheisuudesta.
[41] 20 p. heinäk.
[42] Samana päivänä.
[43] Samana päivänä.
[44] Kauppias Kyntzellin talossa, jossa viime paloon asti eräässä
kirjoituksessa oli säilynyt muisto kuninkaan yösijasta.
[45] 22 p. heinäk.
[46] 23 p. heinäk.
[47] Ethoniksi sanotaan erästä hevosta.
[48] 24 p.
[49] 25 ja 26 p. heinäk.
[50] Venäläinen sana husaarivuosilta: pilalla.