Suri lehdon leppä
itki rantapaasi.
Kalevalan Ainon
kuolema kun kaasi.
Rintahelyt riisui
— pahoitti niin mieltä.
Sinikello lähtee
syksytuulen tieltä.
Aino näkee kevään
esikkona unta.
Väinämöinen hiihtää,
hiuksillaan lunta.
Kalpean on kaunis
aamu Ainolassa.
Kaihoisena kannel
soi Suvantolassa.