_Suomalaisten sukuperä_ on hyvin yhtäpitävä kehitysopin kanssa. Sitä
todistavat sananlaskut:
»Vaikka suku _sutena_ juoksisi,
kun itse ihminen olen,»
ja
»_Susi_ isäni; _karhu_ emoni:
kun minusta mies tulisi!»
_Suomalaisten uskonto_ ja vanhat jumalat ovat yleisesti tunnetut. Mutta
huomattava on, että vieläkin tavataan paljon _silmän palvelijoita_.
_Itsepäisyyttä_ osoittaa se, että suomalainen saattaa ikänsä asua
vuoren _alla_ eikä pyri poiskaan.
Ei hän myöskään pakene, vaikka _räystäät tippuvat_.
_Vähäpuheisuuteen_ lienee syynä se, että Suomen mies syötyään panee
leukansa tahi ainakin hampaansa _naulaan_.
_Kevytmielisyyttä_ osoittaa se, että kalliita lamppuja ja kyntteliä
pannaan _tuleen_. Moni on tunkenut tupakkansa ja pannut piippunsakin
_tuleen_, vaikka ei ole ensinkään aikonut lakata tupakoimasta.