SIMO. Sitäpä minä juuri

TEITTI (Nousten.) Ja nyt tyhjennämme tuoppimme veli Mikaelin ja hänen

elämäntyönsä onneksi. Mutta sitä ennen laulamme erään tutun laulun,

jota ennen Turun koulussa niin usein vetelimme -- sen _Dulcia non

meminit_, muistattehan?

(Kaikki nousevat ja tuoppinsa kohottaen laulavat.)

Dulcia non meminit, qui non gustat tristia,

Mel, ut Plato cecinit, sapit post absynthia.

Nam Mattheus concinit inter Euangelia,

Ubi timor desinit, incipit miseria.

Patienter patere verba cum flagitiis,

Noli dura spernere, ne volvaris vitiis,

Ne volvaris vitiis.

[Lausuttava keskiaikaiseen tapaan: c s:ksi i:n ja e:n edellä.]

TEITTI (Kannuaan kohottaen.) Veli Mikael Agricolan ja sen kirjoitetun

suomalaisen sanan onneksi, joka aikojen kuluessa on hänen kylvöstänsä

esiin kasvava!

(Juovat kannunsa pohjaan.)

Esirippu.

Aamun miehiä: Historiallinen kuvaelma · 第 6 / 6 题