Sain paljon Luojalta, armahain,
kun hältä sun ikiomaks sain,
kun kukkien keskeltä tuhanten
sain poimia liljan niin puhtoisen.
Sain paljon Luojalta, armahain,
kun kotini sieluksi sinut sain,
kun astahdit majaani kullaksein,
niin kirkastui kotini, sydämein.
Sa armasta auringonpaistetta toit,
sa kotini onnelaksi loit.
Yöst’ ihanaan päivähän sa mun veit
ja talven tuiskuista kevään teit.
Ja orpolapsille, armas, sä
soit todellist’ äidinlempeä.
Ja siitä orpojen kanssa me
sua riemukyynelin kiitämme.
Sain paljon Luojalta, armahain,
kun hältä sun ikiomaks sain,
kun kukkien keskeltä tuhanten
sain poimia liljan niin puhtoisen.