James G. Ward on yhä toiminimi Ward, Knowles & Co:n johtajana.
Mutta hän ei asu enää maalla, eikä hän enää aja takaa aavikkosusia
kuutamoöinä. Alkuaikainen teutoni kuoli hänestä sinä yönä, jona
hän kamppaili karhun kanssa Mill Valleyssa. James G. Ward on nyt
kokonaisuudessaan James G. Ward, eikä hiventäkään hänen minästään kuulu
enää väärään aikakauteen eksyneelle historiantakaiselle villille.
Ja James G. Ward on niin täydellisen nykyaikainen, että sivistystä
seuranneen arkamielisyyden kirous painaa häntä kaikella voimallaan.
Hän pelkää nykyisin pimeätä, ja ajatuskin yön viettämisestä metsässä
herättää hänessä hirveätä kammoa. Hänen kaupunkitalossaan vallitsee
mitä turhan tarkin järjestys, ja hän harrastaa ylettömästi keksintöjä,
joiden tarkoituksena on sisäänmurtojen torjuminen. Hänen kotinsa
vilisee sähköjohtoja, ja ulko-ovien sulkemisen jälkeen talossa
oleva vieras saattaa tuskin liikahtaa hälytystä aiheuttamatta. Hän
on myös keksinyt ovilukon, minkä saa auki avaimetta ja mitä hänen
matkustavat vieraansa voivat kuljettaa liivintaskussaan ja käyttää
silmänräpäyksellisesti ja välittömästi kaikissa olosuhteissa. Mutta
hänen vaimonsa ei pidä häntä pelkurina. Lilian-rouva tuntee miehensä
siksi hyvin. Ja kuten sankarit yleensä James G. Ward on tyytyväinen
saadessaan levätä laakereillaan. Eivätkä hänen urhollisuuttaan epäile
ne ystävät, jotka tuntevat tarinan Mill Valleyssa tapahtuneesta
kamppailusta.