Raastuvassa oli oikeuden istunto. Villen asia otettiin esille. Patruuni
oli itse saapuvilla ja seisoi lähellä viskaalia, joka oli yleisenä
syyttäjänä ja luki poliisitutkinnon pöytäkirjaa.
Ville seisoi heitä vastapäätä, tuon pitkän pöydän alapuolella,
vanginvaatteissa ja raudoissa. Hänen silmänsä olivat kiinnitetyt
patruuniin, tämä koetti niitä välttää ja katsoi syrjään, milloin
oikeaan, milloin vasempaan, mutta sivuutessaan hän aina tapasi samat
tiuhat, lävistävät silmät.
Murhayrityksestä Villeä syytettiin. Ellei vaimo ja talon väki olisi
päässeet apuun, hän varmaan olisi onnistunutkin aikeessaan. Kurkusta
oli hän jo puristanut kantajaa niin, että lääkärin todistuksen mukaan
tämä niistä vammoista saisi kärsiä vähintäkin kuukauden. Ja syyttäjä
vaati rikokselliselle kolmen vuoden kuritushuonetta.
Patruuni katsoi asianhaarain vaativan kovempaa rangaistusta. Hän oli
antanut vastaajalle raha-ansiota lähettämällä hänet Kajaanin
markkinoille kuorman vientiin, oli hyväntahtoisuudesta käynyt
katsomassa hänen perhettään, kun vastaaja jäi matkalle sairastamaan, ja
auttanut sitä niin runsaasti, ettei tarvinnut äidin eikä lasten sillä
välin nälkää nähdä. Kiittämättömyys teki rikoksen kahta vertaa
mustemmaksi, tuomion tuli siihen nähden myöskin olla kahta vertaa
ankarampi.
Ville nauroi lyhyesti, mutta puri sen jälkeen hammasta ja vapisi.
--Mitä vastaajalla on tähän sanomista? kysyi tuomari.
Hän ei virkkanut mitään, lieneekö kuullut koko kysymystä. Vasta sitten
kun tuomari sen uudisti, hän yksitoikkoisesti vastasi:
--Ei mitään.
Hiukkasen aikaa varrottuaan tuomari taas kysyi:
--Eikö ole vastaajalla minkäänlaista selitystä annettavana?
+--Ei.
--Syy, minkätähden--
--Ei.
--Taikka muita mahdollisesti lieventäviä seikkoja?
Vangittu painoi huulet lujasti toisiinsa kiinni ja oli ääneti. Tuomari
jäi odottamaan, arveli hänen miettivän vastausta. Mutta kun ei sieltä
mitään kuulunut, kysyi hän taaskin:
--Eikö teillä ole mitään toivomustakaan esiintuotavana?
Patruuni murisi ja kohautti olkapäitään; hänestä tuomarin
hyväntahtoisuus meni liian pitkälle.
--Kun saisin vaan pikaisen tuomion, sanoi syytetty.
Kantaja uudisti edellisen väitteensä, samoin yleinen syyttäjä
rangaistusvaatimuksensa. Sitten saivat kaikki asianomaiset astua ulos
siksi kuin tuomio julistettiin, jonka mukaan Ville määrättiin
kuritushuoneesen kolmeksi vuodeksi.
* * * * *
Kun patruuni sen päivän iltana meni Marian luokse, oli hänen povellaan
pullo parempaa viiniä kuin koskaan ennen.
[Kansan ääniä I.]