Noh! se on talonpojan käsky. 4160

Noin soisi wihan suopa:

soisi suolle portahaksi,

kaartawaksi karjan tielle;

mutta ei suonut suuri luoja,

antan't autuas Jumala.

Noin tunsi tulen isäntä,

wirkkoi walkian pitäjä:

poies turwaton tuwasta,

armoton katoksen alta.

Noissa suurissa sodissa

moni mies ja waimon poika

mätänepi männistössä,

haawistossa happanepi.

Noista wiisas wirren laati,

joita ei tuhma tunne'kaan.

Noista wiisas wirren otti:

hullun pitkistä puheista,

mielettömän lausehista.

Noita nuolia wanupi,

Lempo lehtikeihäitä.

Noita wieras talossa on.

Noria on wäätty witsa.

Nosta koira kaiwosta: jamahtaa jalkaasi.

Nosta koira kaiwosta: 4170

luistaa wettä päällesi.

Nosta koira, kosta koira:

katso, ettei käteesi pure.

Nosta konna mättäälle:

niin hän niskaasi hyppää.

Notkia weden selkä on.

Notkiat siwut wedellä.

Noutaan nokineniä,

kysytään kyntäjätä.

Nuolee petoki poikaansa.

Nuoren mieli on kun wesi kaukalossa:

läikkyy ulos molemmin puolin.

Nuoret miehet naimattomat:

sukattomat, paidattomat.

Nuoret nuorien seassa,

wanhat wanhojen keralla.

Nuorra naiman pitää; 4180

onpa waadet wanhanaki.

Nuorra naista kiitetään,

wanhana sotaurosta.

Nuorra wahwa köyhän lapsi.

Nuorra wauras köyhän juhta.

Nuorra witsa wäännettäwä.

Nuoruus ja hulluus, wanhuus ja wiisaus.

Nuoruus-aika koiruus-aika.

Nuot on kolme kowille luotu:

onet orja, koito koira

ja heikko hewoisen warsa,

tanterilla seisomahan,

kiwillä makoamahan.

Nuotta paras pyydyksiä,

kirnun mäntä tarpoimia.

Nuotta wanhin pyydyksiä,

pata wanhin astioita.

Nurin nuttu, wäärin waate, 4190

onni oikein puolin.

Nurin nuttuni rapa'an,

wäärin wäännän waatteheni,

onnen oikein asetan.

Nurmi maahan, lehti puuhun,

minä mato maan rakohon.

Nurtukset, nartukset naitetaan,

heiskat, teiskat heitetään.

Nykii kalaki ongessa.

Nyt nämät nykyiset miehet

maaten maitansa pitäwät,

penkin päässä peltojansa.

Nyt on Matti maansa myönyt,

ilkiä isänsä pellon.

Nyt tuli warahin päiwä,

joulu joutui aikaisehen.

Nyt tämä nykyinen kansa

syöpi maansa makkaroina,

ihroina isonsa pellon.

Näin tässä maailmassa marsitaan,

sukat ja säärykset parsitaan.

Näkeminen luodut päiwät, 4200

syöminen säätyt ewähät.

Näkemiset luodut päiwät,

tehdyt kengät kiskomiset.

Näkiä walehtelepi

syödäksensä, saadaksensa,

kylläisnä eleäksensä.

Näkywät eläwän silmät,

ei kuolleen sinä ikänä.

Näkö on, kuin Jumala luopi,

tawat on, kuin itse tahtoo.

Nälkä ei näy, waan koreus näkyy.

Nälkä hiukka syötyä,

nälkä ilman oltua.

Nälkä huonon leiwän särwin on.

Nälkä kuiwan leiwän särwin.

Nälkä laiskan -- Lämmin laiskan.

Suomen Kansan Sanalaskuja · 第 145 / 236 题