Ele pilkkaa wanhaa koiraa:
wanha puree luuhun saakka.
Ele polta poltettua,
paista ennen paistettua.
Ele pyttyyn hyppää: rikot taaleen.
Ele pyyllä neittä pyydä,
oiwalla morsianta:
saat pyyllä pyhän pitäjän,
orawalla oikullisen.
Ele saamattomalle lapselle nimeä pane.
Ele sorra sorrettua,
särje särjetyn sydäntä.
Ele suulla suurentele,
ellet kunnossa kykene.
Ele unia -- Ellös uskoko.
Ele usko aamuruskoa,
elekä waiwaisen tytärtä.
Ele usko juopunutta: 1370
juopunut walehtelepi.
Ele usko uron puheita,
miehen walskin wannomia:
usein uro puheensa,
mies walski walansa syöpi.
Ele usko uron waloja,
miehen wäärän wanneloita:
pettäpi uro walansa,
syöpi koira kahlehensa.
Ele wainen neiti nuori
pyydä sulhoa sukilla,
miestä kirjakintahilla:
saat sa suuttoman sukilla,
kielettömän kintahilla.
Ele wähääkään ylenkatso.
Ele yskä yksinäistä,
akan tauti ainoata!
anna akkain rykiä,
koukkuleukain kokia;
rykiä rykissä niskoin,
panna selkäpaahtehissa.
Ele yskä yksinäistä,
akan tauti ainoata:
anna akkojen rykiä,
piippusuiden piukotella.
Ele äyriä idarra:
taikka taalarin menetät.
Eles warsa -- Ellös warsa.
Eletty eileinen päiwä,
tämä päiwä tähän päästy;
auta Herra huomenaki.
Eletty eileinen päiwä, 1380
tämä päiwä tähän saakka,
neuon Jumala huomiseen pitää.
Eletty on ennen meillä,
wielä nytki nytkytellään.
Eletähän että myöten,
syödähän ewästä myöten.
Eletään, kuin woidaan, ei niin, kuin tahdotaan.
Eletään, kuin woidaan,
syödään, kun saadaan.
Eli häihin menee häwiäksensä, eli häpiäksensä.
Elkäte emot poloiset
lasta pientä peittehessä
tuiksenne tuuwitelko,
waroiksenne waapotelko.
Elkäte pojat poloiset
käykö naimahan pyhinä.
Elkäte tytön typykät
kowin konstia kysykö:
konstilla on kowa kulakka,
naastilla nawakka ruoska.
Elköhön emoton lapsi
kauan kuunnelko käkeä,
pohjan puolelta mäkeä.
Elköhön emoton lapsi 1390
kuunnelko kewätkäkeä
pohjapuolelta mäkeä:
kyynärän ikä kulupi,
waaksan warsi wanhenepi,
kuultua kewätkäkösen.
Elköhön poloinen poika
puuttuwalla polwellansa
naiko naista nuoremmaista,
kowin kaunista katselko.
Elköhöt pojat poloiset
pyytäkö pyhänä naista:
silloin pää on palmikossa
huonon kun hywänki neiden.
Elköhöt pojat poloiset
tieltä kirkko kihlaelko:
silloin porsaski punainen,
ja sikaki silkki päässä.
Ellös uskoko unia,
ajatelko aawehia:
usein pettäwät unoiset,
aawehet walehtelewat.
Ellös wainen neiti nuori
rengin reilihin ruwetko,
kauppohin kasakkamiehen:
renki lyöpi reilistänsä,
kaupoistaan kasakkamiesi.
Ellös wainen neito rukka
hurjan hurstille ruwetko,
lakanoille juomalallin:
hurja löisi hurstiltansa,
wiinawilli wierestänsä.
Ellös wainen tyttö parka
huolta huowille pitäkö,
mieltä miekan kantajalle:
huolet huowilla tupana,
miekan ponsi porstuana.
Ellös warsa ennätelkö
edellä emähewoisen:
eli längin lyötänehe,
rahkehin rawuttanehe.
Elo kurjen, elo kärjen,
elo waiwaisen wariksen.
Elohon eläwän mieli, 1400
ehkä surma suun edessä.
Elossa eläwän mieli
wielä haudan wierelläki.
Elä hullun mieltä myöten,
ole itse wiisahampi.
Elä, kuin elätti karhu,
ole, kuin orit hewoinen.
Elä maalla maan tawalla;
tahi mene maalta maattomaksi.
Elä maassa maan tawalla;
ele maasta pois pakene.
Eläisi kesällä kenki,
heinäajalla heikompiki,
waan on pakko pakkaisella,
suru suurella lumella.
Eläminen että myöten,
soutaminen wettä myöten.
Eläwäinen lasten tauti.
Eläwän silmät aina näkee,
kuolleen ei koskaan.