Ei wedestä wäkiä ole.
Ei wedet taiwaassa mätäne.
Ei weistä hullun käteen anneta.
Ei welasta maksamatta,
eikä wedestä kastumatta.
Ei weri niin wetelä,
ettei wettä sakiampi.
Ei werka werkaa sorra.
Ei werratonta hywää, eikä werratonta pahaakaan.
Ei wesa kauas kannosta kaswa.
Ei wesi hullua hukuta,
ennen wiepi wiisahanki.
Ei wesi kassissa pysy, 1250
taito päässä tuhman miehen.
Ei wesi wihalla juoda,
taari toisen tarpehella.
Ei wettä wihalla juoda,
kaljoa kateudella.
Ei wiaton pää werta wuoda.
Ei wieraasta ole talon hywää.
Ei wieras lapsi niin poween mahdu,
ettei jalat näy.
Ei wierewä kiwi sammaloidu.
Ei wierewä kiwi sammalta kaswa.
Ei wierewän kiwen päälle sammal pidätä.
Ei wihoin wihille wiedä.
Ei wihoin wiljaa saada, 1260
maaten makupaloja.
Ei wiikoksi köyhän welka jouda:
tuwassa antaa, porstuassa ottaa.
Ei wilja waiwatta saada,
kala jalan kastamatta.
Ei witsa luuta särje.
Ei woi ylemmä päätään hypätä.
Ei woita sahroilla kynnetä.
Ei woitto hewoisen woitto;
se on wasta woiton woitto,
kun on woittu wuotehella,
siirretty siwullisella.
Ei wuohen wiemisestä,
kun lypsylle kotiin tulee.
Ei wuohen määrää kaalimaan kautta ole.
Ei wuohi wietynä pahene.
Ei wuohi wäärää katso 1270
naurismaahan mennessähän.
Ei wäen wäwyjä saada,
ylen mielen ystäwiä.
Ei wäettömän -- Ei wallattoman.
Ei wähyyttä mieli paha, waan tasuutta.
Ei wähä piisaa, waikka kuinka siunaisi.
Ei wähä walhe silmää puhkaise.
Ei wähää itketä, waan sitä, kun ei äiä.
Ei wäkeen wäwyksi päästä,
ylön mielin ystäwäksi.
Ei wäkeä puntarilla jaeta,
mieltä kauhalla mitata.
Ei wäkisin wihille saada.