Suom. I. S.
Porvoossa,
Werner Söderström Oy,
1916.
Suomen nuorisolle, sankaritöitä ihaileville tyttärille
ja pojille on tämä kirja ajateltu. Sen tarkoituskaan ei
ole korvata runomittaista Odysseiaa, jonka ihanuus näin
suorasanaisena ei voi osapuilleenkaan tulla näkyviin,
mutta jos se edes vähässä määrin kykenee innostuttamaan
nuoria mieliä, on se saavuttanut tarkoituksensa.
Lukijalle.
Innostuneina ja sykkivin sydämin me vanhemmat kouluaikanamme kuulimme
tarinoita Troian sodan sankareista ja erittäinkin Odysseusta, ja lisää
tietoja koetimme saada lainakirjoista. Mutta eipä ollut missään
Odysseiaa, ja niin oli tyytyminen siihen, mitä olimme saaneet.
Vanhempain sivistyskansain lapsilla on jo kauan ollut Odysseiansa, ja
allekirjoittanut on rohjennut näitä käyttäen kudoskella tämän Suomen
nuorisolle. Apulähteinä on käytetty etupäässä saksalaista ja
ruotsalaista Odysseia-käännöstä, De gyllene böckerna-sarjaan sisältyvää
Odysseia-sovitusta ja A.J. Churchin esittämää The story of the Odyssey.
[Lopussa olevan nimiluettelon laadinnassa on käytetty pääasiassa: K.
Forsmanin kirjoittamaa Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologiaa ja
Tietosanakirjaa.] Tehtävä oli arka, mutta innostuttava.
Ja sinä, poika ja tyttö, joka tämän luet, lupaa lukea se uudelleen,
sittenkuin se ilmestyy täydellisenä ja helskyvällä kuusimitalla
tulkittuna!
Lokakuulla 1916.
_I. S._
Homeros.
Homeros, muinoisajan kreikkalaisen runoilijan, arveltiin olleen suurien
sankari-eeposten _Iliadin_ ja _Odysseian_ luojan. Molemmat eepokset
ovat vanhimmat Kreikan kansan hengentuotteet, mitä jälkimaailmalle on
säilynyt, ja kummassakin kerrotaan Troian sodasta ja siihen liittyvistä
taruista.
"Ei mikään kansa ole luonut eepillistä runoelmaa, joka kertomuksen
välittömässä luontevuudessa, vilkkaudessa ja tempaavassa voimassa olisi
Iliadiin ja Odysseiaan verrattavissa. Niin kirkaspiirteinen ja
havainnollinen on niissä kuvaus, että vielä nytkin lukija on miltei
näkevinään henkilöiden elävinä liikkuvan silmäinsä edessä."
Homerosta itsestään säilyneet tiedot ovat aivan hämäriä. Milloin hän on
elänyt ja missä syntynyt, on tietymätöntä. Herodotos arvelee hänen
eläneen noin v. 900 e.Kr. Se vain on varma, että jo 7:nnellä
vuosisadalla e.Kr. pidettiin Homeron runojen lausumisesta
juhlakilpailuja. Kerrottiin ainakin seitsemän kaupungin kiistelleen
Homeron synnyinpaikan kunniasta.
Meille, uudenajan lapsille, merkitsevät enemmän itse ihanat runoelmat,
jotka johtavat meidät kauas muinoisiin aikoihin uskontoineen,
taisteluineen ja voittoineen.