ROUVA. Älä puhu -- synti on sinut sokaissut. Sinä et enää tiedäkään,
mitä on vaimonsa kunnioittaminen. Sinä et käsitä, ettei aviopuolisoiden
välillä pidä oleman mitään hämärää, mitään epäselvää -- että se on
rikollista ja kiellettyä. Jaa-a, sinä olet syvästi langennut, Kalle
parka!
KAMREERI. Hitto vieköön, jos minä tätä --?
ROUVA. Niin, sinä et sitä ymmärrä -- sitähän minä jo sanoinkin. Mutta
minä heikko nainen, minä olen pitänyt lupaukseni pyhinä, ja minä annan
sinulle anteeksi, jos sinä nyt rehellisesti kerrot minulle kaikki.
Sano, löitkö sinä kovasti?
KAMREERI. Josko löin --?
ROUVA. Niin -- eilen illalla?
KAMREERI (erikseen): Peijakas, hänellä on vihiä asiasta!
ROUVA. Tunnusta nyt, löitkö kovasti!
KAMREERI. Enhän minä lyönyt häntä.
ROUVA. Etkö lyönyt?
KAMREERI. En, vähän vain rintaa vastaan tyrkkäsin.
ROUVA. Ja mistä syystä?
KAMREERI. No, muuten vain.
ROUVA. Tunnusta nyt yht'aikaa kaikki, niin se on sinulle helpompi,
Kalle!
KAMREERI. No, kun hän puhui semmoista jonninjoutavaa ja pilkkasi minua.
ROUVA. Pilkkasi sinua! Mitä hän sitten sanoi?