[56] Psalmitkin olivat vanhaan testamenttiin kuuluvina Manikeolaisten
mielestä aivan kelpaamattomia ja hyljättäviä.
[57] Tässä Augustinus viittaa Manikeolaisten erehdykseen, että muka
hyvä jumala asuu auringossa. Auringosta -- sanovat he -- on Jesuskin
tullut maan päälle ja taas palannut aurinkoon; Pyhä Henki taas asuu
ylimmissä ilmakerroksissa. Tästäkö olettamuksesta että Jumala asuu
auringossa lie Augustinukseen tarttunut tuo käsitys, että Jumala on
jokin suuri loistava kappale, vai mistä? Mutta kyllä tuo käsitys
hänellä oli, ja vielä senkin jälkeen kun hän oli siitä erhetyksestä
päässyt, että ajatteli Jumalaa ihmisruumiin muodossa (4 kirja sivu
72).
Noin yksinkertainen kristitty -- luulen minä -- vieläkin kuvittelee
Jumalaa ihmisruumiissa olevaksi, vaan se ei ole niin haitallista
sille, joka ei syvemmältä ajattele, mitä seurauksia siitä olisi,
jos niin olisi. Aug. sitä vastoin tuota ajatteli ja joutui moniin
ristiriitaisiin ajatuksiin Jumalan olemuksesta. Hänen täytyi
sentähden kovasti tutkia ja tuumia päästäksensä kokonaan irti tuosta
ajatuksesta, että Jumala on jossain ruumiillisessa muodossa.
[58] Edellisissäkään värsyissä ei Augustinuksen käännös aivan pidä
yhtä meidän suomalaisen kirkkoraamatun käännöksen kanssa, mutta
seuraavassa värsyssä on Aug. nähtävästi seurannut aivan toista
lukutapaa kuin meidän suomalainen raamattumme.
[59] Tässä Augustinuksen teoksessa "De Magistro" on johtolankana
Jesuksen sanat (Matt. 23, 8): Yksi on teidän mestarinne.
[60] Ostia Tiberjoen suussa oli Rooman satamakaupunki. Sen kautta
kaikki, jotka mereltä tulivat, matkustivat Roomaan ja sen kautta myös
kulkivat ne, jotka Roomasta ja muualta sisämaasta merelle lähtivät.
[61] Kuten tiedämme, ovat vanhan ajan ajanmääräykset hyvin horjuvia.
Augustinuksen äidin kuolinvuodesta ovat kuitenkin kaikki tiedot
yhtäpitäviä, joten se varmasti tapahtui v. 386.