Suomen Suuriruhtinanmaa on _perustuslaillinen_, vuonna 1809 Venäjän
valtakuntaan yhdistetty _yksivalta_. Venäjän keisari on Suomen
Suuriruhtinas; mutta Suomea hallitaan omien lakien jälkeen, varsin
eritavalla kuin Venäjätä. Meidän peruslakimme ovat vuonna 1772 Elokuun
21 päivänä annettu _hallitusmuoto_, ja vuonna 1789 Huuhtikuun 3 päivänä
annettu _yhdistys- ja vakuutuskirja_, jotka molemmat Venäjän keisari
on entiseen voimaansa valallansa vahvistanut. Näiden lakien jälkeen on
hallitsialla korkein tuomio- ja toimitus-valta; mutta lakia laativa
valta on jaettuna hänen ja suomen säätyjen välillä ja veron määrääminen
on säätyjen vallassa. Suomen säädyt, nimittäin aatelimiehet, papit,
porvarit ja talonpojat, kokoontuvat _valtio-päiville_, eli niinkuin
ennen sanottiin "herrojen päiville", keskustelemaan valtakunnan
yhteisistä asioista, ja laatimaan lakia ja uusia asetuksia; vaikka
Suomen säädyt Venäjän vallan ailkana eivät ole olleet koolla, kuin
yhden kerran Porvoon kaupungissa vuonna 1809 Maaliskuun 25 päivästä
Heinäkuun 19 päivään.
Pietarissa istuva _Suomen valtio-ministeristö_ ja siihen yhdistetty
_Suomen asiain toimikunta_, joiden molempien esimiehenä eli puheen
johdattajana on _valtio-ministeri_, valmistaa ja esittelee Keisarille
ne asiat ja jutut, jotka ovat hänen itsensä päätettäviä. Mutta
ylimäisen maassa olevan hallituksen esimiehenä on _Kenraali Kuvernöri_.
Kaikki ne asiat, jotka eivät ole hallitsian itsensä päätettäviä,
ratkaisee Keisarin nimessä Suomen Senaati, joka on jaettu kahteen
osastoon, nimittäin: _Oikeus- ja Hallitus-osasto_. Kummassakin
istuu 9 Keisarin määräämää jäsentä. Paitsi semmoisia asioita, jotka
ovat päätettävät molempien osastoin yhteisessä istunnossa, eli
_in pleno_, on oikeus-osastolla ylimäinen lakia käyttävä valta ja
hallitus-osastolla korkein hallitusvalta, jonka vuoksi se on jaettu
seitsemään toimikuntaan, nimittäin: _kanslia-, rahasto-, tilinteko-,
sota-, kirkko-, talous- ja prokuraatorin_-toimikunta.
_Sotavoima._ Suomalaista sotaväkeä on _Henkivartion tark'ampuva
tappelu-joukko_ ja _meriväestö_ molemmat Helsingissä, tuhannen miestä
kummassakin ja 9 tappelu-joukkoa _ruotuväkeä_, nimittäin: Turun,
Waasan, Oulun, Kuopion, Mikkelin, Hämeenlinnan, Porin, Uudenmaan ja
Wiipurin tappelu-joukko, jossa kussakin on rauhan aikana 320 miestä.
_Rahavarat_. Suomen omituinen raha on _markka_, joka vastaa Venäjän
25 kopekkaa, eli Franskan rahaa yhden frankin. Markka jaetaan sataan
penniin, ja niin vastaa yksi penni yhden franskan centimin eli yhden
neljänneksen Venäjän kopeikkaa. Suomen kruunun tulot ovat: Maaveroja
624,400 rupl. Tehdasveroja 23,100 rupl. Henkiveroja 305,100 rupl.
Välillisiä veroja ja ulostekoja 1,827,800 rupl. Satunnaisia tuloja
225,450 rupl. eli yhteensä 3,005,870 rupl. taikka yli 12 ½ miljoonaa
markkaa suomen rahassa. Menot ovat: Ylimäisille virkakunnille 22,470
rupl. Oikeushoidon virastolle 108,990 rupl. Sotilas-virastolle 57,990
rupl. Yhteiselle siviili-virastolle noin 762,700 rupl. Kirkollisille
ja Opetus-virastoille noin 328,000 rupl. joista ainoastaan 2,175 rupl.
kansan opetukseen. Laupeihin laitoksiin ja yhteisen järjestyksen
hoitoon noin 269,000 rupl., joista likimäärin 115,000 rupl. vankien
hoitoon. Kauppa ja elatus-keinoihin noin 297,000 rupl. Lahjoituksiin ja
apuihin 157,570 rupl. ja yhteisiin ylimääräisiin menöihin yli 530,000
rupl., joista yli 322 tuhatta ruplaa menee, sen suureksi osaksi viime
vuosikymmenellä syntyneen valtio-velan kasvu-maksuun ja kuoletukseen;
joten vuotuiset menot ovat ylimäärään 2,831,500 rupl. taikka likimäärin
11 1/3 miljoonaa markkaa suomen rahassa.
Suomen Suuriruhtinakunnan vaakuna eli sinetti on punaselle pohjalle
maalattu, ruusujen keskellä pystyssä seisova jalopeura: Oikeassa
käpälässä pitää se ylöspäin käännettyä miekkaa ja vasemmassa alaspäin
käännettyä sapelia, jonka hamaralla se seisoo takajaloillansa.
Maakunnilla, läänillä, kihlakunnilla, kaupungeilla ja virkakunnilla on
omat sinettinsä.