2. _Kirkollinen jako._ Katso uskonto.

3. _Laillinen jako._ Oikeuden valvonnon suhteen on Suomi jaettu

kolmeen hovi-oikeuskuntaan, nimittäin: _Turun, Waasan ja Wiipurin_.

Hovi-oikeudessa istuu esimies ja neuvot ja asessorit. Hovi-oikeuden

alle kuuluu kaikki ala-oikeudet maalla ja kaupungissa. Ala-oikeudet

maalla ovat kahta laatua, nimittäin: _lakikunnan_ ja _kihlakunnan

oikeudet_, joiden esimiehet ovat _lakikunnan_ ja _kihlakunnan

tuomarit_. Kunkin tuomarin apuna on 12 lautamiestä. Suomessa 6

lakikuntaa ja 49 kihlakuntaa. Kaupungissa on lain ja oikeuden hoito

_raastuvan oikeuden_ hallussa, jonka esimies on pormestari ja

neuvomiehet. Yhdeksässä suuremmassa kanupungissa on myös alaisempi

oikeus, nimeltä _kämnerin_ oikeus. Tätä paitsi pidetään Suomessa myös

_maajaon_ oikeutta.

Kolmen hovi-oikeuden välillä on maa niin jaettu, että Turun

hovi-oikeuteen tulevat asiat Turun, Hämeen ja Uudenmaan läänistä,

joissa on 2 lakikuntaa, 19 kihlakuntaa ja 11 kaupunkia; Waasan

hovi-oikeuteen vedotaan Waasan ja Oulun läänistä, joissa on 2

lakikuntaa, 11 kihlakuntaa ja 11 kaupunkia; ja Wiipurin hovi-oikeuteen

vedotaan Kuopion, Mikkelin ja Wiipurin läänistä, jotka ovat jaetut 2

lakikuntaan, 19 kihlakuntaan ja 10 kaupunkiin.

4. _Vallallinen jako._ Vuonna 1831 annetun julistuksen jälkeen,

jaetaan Suomi kahdeksaan maaherran lääniin, jotka nimitetään _Oulun,

Waasan, Turun, Uudenmaan, Wiipurin, Kuopion, Mikkelin ja Hämeenlinnan_

lääni. Oulun lääniä on Suomen Lappi, pohjois-osa Itäistä pohjan

maata ja Suomeen kuuluva osa Läntistä pohjan maata; Waasan lääniä on

etelä-osa Itäistä pohjan maata, Keurun pitäjä Satakuntaa, ja luode-osa

Hämettä; Turun lääniä on Peri-suomi, Ahvenmaa, paras osa Satakuntaa

ja länsi-puoli Uuttamaata; Uudenmaan lääniä on keskimäinen ja paras

osa Uuttamaata, ja kaakkois-osa Hämettä; Wiipurin lääniä on itä-puoli

Uuttamaata, etelä-osa Karjalaa ja Savoa sekä Walkialan pitäjä Hämettä;

Kuopion lääniä on pohjois-osa Karjalaa ja Savoa, sekä koillis-puoli

Hämettä; Mikkelin lääniä on keski-osa Savoa ja länsi-puoli Hämettä; ja

Hämeenlinnan lääniä on lounat-osa Hämettä ja itä-puoli Satakuntaa.

Joka lääni jaetaan sitten _voutikuntiin_, ja ne taas nimismieskuntiin.

Kaupungissa on hallitus _majistraatilla_ ja _pormestarilla_. Mutta

Sortavalassa, Heinolassa ja Mikkelissä ei olekaan pormestaria eikä

majistraatia, vaan siihen siaan _järjestys-mies_ ja _järjestys-oikeus_.

Turussa, Helsingissä ja Wiipurissa on myös poliisi-kämneri ja

poliisi-mestari.

Yleinen Maatiede · 第 6 / 14 题