SE 10,000 MURTOMAAJUAKSU.

Kovasti sitä piti huutaa ja karjua näis Pariisin kisoos ennenku voitot

Suamehen tuli, mutta se 10,000 murtomaajuaksu meinas tehrä meistä

sivuullisista joka äijästä hullun.

Se oli sinä samana kuumana lauantakipäivänä, ku aurinko paahtaa

mollotti n'otta tukka pääs kärventyy. Yli 50 astetta oli kuumaa! S'oon

poijat jo sellaasta hitsiä, jotta siinä pakkaa tällääset tukevammat

tuffat liimooksista hajota. Vesi juaksi nenänpäästä ku räystähästä

keväällä ja hikiä piti naamasta pyhkiä kouralla ku napolla vai. Jos en

perttana viä olsi juanu olutta nii sankoo-kaupalla jä syänny raaroosia

n'otta partakarvat jääs, nii sinne olsin tainnu sulaa jonnekki

statioonin porttipiälehe rasvalammikoksi, n'ottei olsi jääny ku

lätkälakkini lätäkköhö seilaamahan — —

Jo kentälle tulles me tuumaalimma jotta:

— Saas nährä, kuinka meirän poijat pärjää tällääses pätsis — — Ei

suinkhan tätä kestä muut ku mustat Afrikan neekerit, joill' on

kaksinkertaaset pääkuaret.

Siinä suaritettihin ennen sitä murtomaalle lähtyä kolmiloikkausta ja

muita pomppimisia, ja silloo jo rupes ihmisiä kuuppimhan ja pökörtymhän

penkiille siälä täälä. Niitä kuljetettihin käsikynkästä ja kannettihin

paariilla sairashuanehishi ku raatoja ainaki. Siälä niitä sitte

virvooteltihin henkihi ja hoirettihin parhaalla lailla.

Mun reisukampraatilleni, Mösjöö-Tommilallekki sattuu sellaane

auringonpistos. Se viäthin kans statioonin sairashuaneshen aiva

pleikinä poikana n'otta silmät väärinpuolin pääs. Entisest' oli siinä

jo konjakkia kyllä sisällä, mutta lisää kaarettihin viälä. Sitä rupes

hoitamhan siälä sairaalas yks nii korja sairaanhoitajatar-nunna, n'otta

mä manasin vähä katkerasti tätä moukkamaasen tervestä kalluani johk'ei

pysty auringonpistoksekkaa niinku muihin ihmisihi.

Mösjöö sanoo, jotta s'oli ollu nii korja ja hellä hoitaja, jotta häntä

itketti aiva oikohonsa ja aina vai pyyti sitä kääntämhän ittiänsä ja

silittämhän päätä. Silmät oli ollehet ku taivahalla tähret ja varsi ku

elämänlanka. Eikä s'ollu ollu kovin kranttukaa.

Sen flikan ansiota s'oli aiva ku Mösjöö parantuu niin nopiaa, jotta ku

tohturi tuli hetken päästä kattomhan, kuinka Mösjöö voii, nii justihin

näki, ku Mösjöö huulet pitkällä meinas jotaki sanua sille sulooselle

hoitajattarelle — —

Niin oli poika-parka äkkiää parannu, jotta ku tohtori tuli, nii se

kuskas Mösjöön heti tervesnä pihalle. Kyllä Mösjöö kiärteli ja kaarteli

viälä kauan aikaa sen sairastuvan portilla ja meinas viälä monta kertaa

pyärtyäkki, jott' olis päässy takaasi, muttei tohtinu. Tohtori olis

kumminki heti tuntenu ja ajanu pellolle.

Niin no, mutta ei sitä kukaan osannu arvata, ku miähet asettuuvat

lähtöviivalle, jotta siitä sellaane kauhia kamppaalu tulis siitä

murtomaasta, n'otta neljästäkymmenestä miähestä ei perille päässy ku

15. Ja niistäki pualet pyärtyy kentälle n'otteivät omin voimin housuja

jalkahansa saanehet.

Yhreksän kansakuntaa pani poikiansa taipalehelle. Kolme miästä sai

varsinaasesti erustaa yhtä maata, mutta ne kansat, joll' oli värkiis

varaa, panivat viälä kolme varamiästäki matkahan. Nämä suuret kansat

olivat: Suami, Ameriikka, Enklanti, Franska ja Espanja. Ruattill' oli

5 miästä; Meksikolla, Italialla ja Etelä-Afrikalla kullaki oli vai yks

varamiäs.

Meiltä lähti taipalehelle Nurmi, Ritola, Sipilä, Päri (kirjootethan

Berg), Rastas ja se siunattu Liimataasen-Heikki. — Ruattill' oli Viire.

Kun lähtölaukaus paukahti, riuhtaasi Viire ittensä heti johtoho.

Toiset trusana peräs. Suamalaaset jättäytyyvät suasista häntäpäähä,

mutta Ritola yrittää heti Viiren kintuulle. Siinä pomppii monta

poikaa ympärillä eres ja sivuulla, n'ottoikee peljätti, jotta pian

tramppaavat meirän poikaan kallihit kroikottimet prisaksi. Nurmi ja

toiset suamalaaset eivät hätääle, menöövät vai yhres joukos siinä

keskipaikkeella.

Raralla juastihin vain puali kiarrosta ja sitte painuu joukko

statioonin portista uloos kiärtämhän murtomaata, joka oli hyvin

vaivaloosta. Ei sitä varte, jotta s'olis kovin mäkistä ollu, mutta maa

oli pehmiää ja raskasta juasta. Siin' oli piäntä piikkistä puskikkua

ja vähä louhikkoaki, mutta läkähyttävä kuumuus oli kumminki kaikista

pahinta.

Pian oli kärkijoukko selvä; siin' oli Viire, Ritola ja Nurmi, jokka

tiätä näyttivät ja olivat ensimmääses kontrollipaikas n. 100 m. toisia

erellä. Sitte tuli jokin Benham, ruattalaane Bergström, enklantilaane

Harper, amerkk. Johnson, ruattal. Tureson, jokin Ebeling, Booth,

Andia, sitte Sipilä ja Berg ja koko loppuroikka paitti ne, jokka jo

ensimmääsillä kilomeeteriillä rupesivat hoippumhan ja kuuppimhan.

Toiselle asemalle tulivat Nurmi ja Ritola esti. N'oli jättänhet Viireä

n. 50 m. — Sitte tuli jo Sipilä, joka sisulla pinnii kiinni Viireä ja

oli siitä 50 m. pääs. Sen peräs oli se Johnsoni 10 m. pääs, ja siitä 25

m. Turesoni. —

Tällä välillä oli Rastas juassu liika lujaa ja yrittäny pitää Viireä

näkyvis, mutta sai auringonpiston ja uupuu tiän viärehe pualimatkas.

Se oli meirän miähistä ensimmääne, mutta muita kansoja oli kuuppinu

jo kosolta. Sinne lyyhistyy monet Rastahan erellä ollehekki niinku

amerikk. Booth, yks franskalaane, ruattalaane Ebeling. Rastas oli

kuulemma yrittäny päästä ruattalaasen Turesonin sivuu ja siinä

vetäny liiaksi. Sivuu oliki päässy, mutta silloo kans mailma mustuu

ja voimat petti, hoippuu sinne tänne ja viimmee lysähti. Kerrottiin

jotta Turesoni oli koittanu auttaa Rastasta kaatumasta (kaunis teko

kiistaveikolle!), mutta itteki oli niin kuitti poika jotta kuuppas

viärehe. Siihe jäivät tiarottomina makaamahan. Kaikkensa pani kumpikin

isänmaansa ja kansansa pualesta.

Mutta Sipilä on meillä kolmas miäs!

Se päätti tehrä hurjan tyän: lyärä kolmantena suamalaasena Viire ja

sitä varte se kiristi aina vai menuansa. Välimatka lyhenöö askel

askelehelta, ei oo enää ku parikymmentä meeteriä. Hammasta purren

painaa sisukas Sipilä polttavas auringos, hiki valuu virtana, ja päätä

polttaa armotoon aurinko. Tuntoo pahoonvointia, mutta sisu ei anna

perähän. Pitää painaa! — — — ja Sipilä vetää sisulla. Jo on kantapäillä

— — viälä vähä — — jo on takana — — ja nyt ohi!

Jaakkoo lähti Pariisihi...: Kuvaus Pariisin olympialaiskisoista v. 1924 · 第 24 / 38 题