Nukkuos nyt hiljaa, hiljaa,
äiti lastaan kiikuttaa,
liekuttaen lemmen liljaa,
lempeet laineet, laulakaa.
Tuutikaatte kultahasta,
kultalatvaa kulkemaan
valkeasta valkamasta
untensaarten onnelaan.
Tuutikaatte tuskan tyrskyt
kauas toivon taivaan taa,
hillitkäätte hurjat myrskyt,
että raukka rauhan saa.
Mustat pilvet päätä peittää,
taatto merta purjehtii,
minne myrskyt häntä heittää,
kun hän kantta kuljeksii?
Katsoo kaukaa onnensaarta,
jossa pitkät palmut soi,
katsoo tähtitaivaan kaarta,
kun sen pilvet purppuroi.
Kohta taatto saareen soutaa,
auringossa aukee tie,
hempeimmälleen helmen noutaa,
liljallensa lemmen vie.
Uinu, uinu, lemmenlilja,
päivä, sille soittos suo,
uinu, kirkkaan kaihon vilja,
äidin riemun rintaa juo!