ALPO. Puuttuu vaan nimikirjoitustasi, Lyyli. Niin, Lyyli raiska:
"sekin, joka ei viadoin ole, autetaan ja pelastetaan hänen kättensä
puhtauten --"
LYYLI (keskeyttää kauhulla). Älä pilkkaa pyhää!
ALPO (panee asiakirjan takaisin taskuunsa). Voi penseyttä, voi
paadumusta!
Kolmas kohtaus.
VALLINKORVA (tulee tuvasta, näkee Alpolla asiakirjan). Jokos siull o
konraht', halunkki? Härkä jänikse tavottaa, jos ei enne' ni kattilass.
ALPO. Teitä juuri tahtoinkin tavata. (Antaa rahoja.) Tässä ne
kaksisadaa, tänään maksettavat. Ja sitte --
VALLINKORVA. Ainaks sie oot niit kiinnekirjoi vajjaann? Tiet konrahi,
täyven maksat, Lyylin viet vaimokseis -- ka saat.
LYYLI. En milloinkaan mene hänelle, ennen vaikka koskeen.
VALLINKORVA (ihastuneena). -- ku tuolla'sell ... halunkill? Vot: siull
onki sissuu, Lyyli.
ALPO. Pyytän hetkeksi lainata huomiodanne -- setä. Meitänhän oikeastaan
tulisi olla yhtä puolta -- --
VALLINKORVA (matkii). "Pyytän andeeksi, minä puhuin Lyyli neidille"!